Päivien Kimallusta

Joulukuu 21st, 2008 by kimmeli

Laitoin Pienen miehen kanssa vaelluskengät jalkaan ja sitten vaeltamaan. Osallistuimme jouluvaellukseen. Aivan ihana ja mahtavasti toteutettu. Mutta kostea ilma oli niin kylmä, että kaikesta puvustuksesta huolimatta paleli ja ihan kamalasti.

Juoksimme assan kahvilaan kahville ja vasta sitten kotiin. Sormet ja varpaat jäässä ja minulla viel tunto pois niin olipa ikävä tunne Mutta Pien mies kertoi, että hänellä on stressi? Kun kysyin miksi, niin vastasi:

- Rahahuolia.

- Miten niin? Eikö sinulla ole lahjatkin jo ostettu?

- Joo, on, mutta yksi lahja tarttis vielä ostaa ja yhtään ei huvittaisi törsätä

Hetken kuluttua hän jatkoi…

- Nyt minulla on mahahuolia.

- Kui?

- No, kun äiti kävelee niin nopeasti, että mahaan pistää.

Sellaset stressin aiheet lapsella.

Koko päivä on mennyt sillai niin kun olisi jo joulu. Eilen laitoimme jouluisemmat verhot ja liinat. Tänään olen maanut sohvalla ja lukenut, onneksi suklaat ovat vielä paketissa.

Huomenna vielä töihin ja sitten se loma alkaa…

Joulukuu 20th, 2008 by kimmeli

Löysin tälläisen meemin Hymykuopan laidalta ja korjasin talteen ja käyttöön

 Pidätkö joulusta? Miksi?
Pidän tavattomasti. Olen aina pitänyt. Se tunnelma ja minun synttärit:) joita en kyllä vietä.

Miten tahtoisit viettää joulusi? Kenen kanssa? Missä?
Lasteni kanssa ja kotona. Niin kuin aina.

Onko sinulla joulukalenteria? Minkälainen?
On. Sellainen talomallinen ja lapset availevat, kun minä en ikin’ muista.

Pelkäsitkö pienenä joulupukkia?
En pelännyt. Tykkäsin.

Mikä on ensimmäinen muistamasi joulu?
Olin 3v ja joulupukki toi paketin kuistin pöydälle. Sain lahjaksi puuvärit. Asuimme talossa, jota ei enää ole.

Missä vietät joulusi tänä vuonna?
Kotona, niin kuin niin usein ennenkin.

Oletko ollut tuhma vai kiltti tänä vuonna?
Sekä että

Mitä toivot eniten jouluksi?
Lepoa ja rauhaa, leppoisaa yhdessäoloa ensin lasten kanssa ja sitten kun jään itekseni, niin että saisin  olla itekseni.

Nimeä mieluisin jouluruokasi:
Kinkkuvoileipä sinapin kera.

Oletko kenties jo ostanut/saanut valmiiksi kaikki aikomasi lahjat?
Kyllä. Aikainen lintu madon nappaa…

Mikä on sinun kaunein joululaulusi?
Sydämeeni joulun teen, joka aina aiheuttaa pientä haikeutta, sillä muistuu aina mieleen tätini, jonka kanssa vietin 11 joulua, aina siihen asti, jolloin hän kuoli.

Paras jouluaiheinen leffa?
Lumiukko.

Paras joulumuisto?
Ne kaikki 11 joulua, jotka vietin tätini kanssa ja joka rakasti joulua yhtä lailla kuin minä.

Mitä joulussa odotat eniten?
Fiilistä.

Minkälainen joulukuusi teillä on?
Perinteinen, joka haetaan aatonaattona.

Osallistutko salaiseen pikkujoululahjojen vaihtoon koulussa tai työpaikalla?
En.

Onko sinulla pikkujouluja tiedossa?
Oli, kahdet ja molemmat kunnialla hoidettu.

Kuinka monta joulukorttia lähetät?
Postin kautta 65. Käteen vielä muutama.

Joulutoiveesi?
Jokaisen sydämeen se joulu!

Joulukuu 19th, 2008 by kimmeli

Tänään ajoin taas sairaalaan. Aluksi menin syöpäklinikalle. Iloisena ja reippaana kävin lahjomassa ja halimassa hoitajani ja toivottamassa hyvät joulut.

Seuraavaksi hammaspolille. Jee, melkein heitin kärrynpyörää, kun niin innolla menin sinne. Oli koittanut se hetki, jolloin pääsin raudoistani. Reilun tunnin ajan olin operoitavana ja nyt on suussa tilaa Olihan niitä ihan kiitettävästi jo pidettykin. Alkoi olla minun *tavaramerkki* rautainen hymy.

Osa oli jätettävä, sillä alahampaissa oli vielä yksi oikku ja lääkärini ei halunut jättää sitä *kesken*. Minulle se sopi vallan mainiosti, sillä niin mieluusti minä siellä olen käynyt ja kävisin edelleen. Minua on hoidettu niin hyvin ja taidolla. Hampaani olivat alunperin kuin nyrkillinen kiviä, mutta nyt niin rivissä, että kelpaa tässä naureskella.

Operaation jälkeen, kun pääsin pystyasentoon, annoin lahjat lääkärilleni ja hoitajalle. Lääkäriä oli kyllä pakko päästä halaamaankin. Minullahan oli niin paha purenta, että oli leukaleikkaus myös tapetilla. Se kuitenkin unohdettiin, koska oikominen oli niin laadukasta, että purentakin korjaantui. En pannut hanttiin, vaikka olin siihen leikkaukseenkin asennoitunut sillai, että ok.

Nyt on hieno olo, kun voi haukata eikä tartte hampurilaisravintolassa pyytää ruokailuvälineitä!

Joulukuu 18th, 2008 by kimmeli

- Saanko lainata sitä?

- Tarviitko?

- Joo, kato nyt näitä näppylöitä.

- Sitä pitäisi laittaa ennen, ettei tulisi näppylöitä.

- Äitinkin kanssa jo laitettiin.

- Ai, mutta minulla on täällä tälläistä ainetta, mitä voi laittaa niihin näppylöihin, mutta se kirvelee.

- Ei se haittaa.

Näin sisko ja sen veli haastelivat eilen illalla kylpyhuoneessa.

Joulukuu 17th, 2008 by kimmeli

Nyt ollaan jarrut päällä. Olin autolla tänään liikkeellä, kun tarvin sitä töissä. Auto oli parkissa rinteessä ja jotenkin vaan laitoin käsijarrun päälle. Ihan niin kun en olisi muistanut (EN), että se perhana jäätyy!

Niin, miksi kummassa autossa on käsijarru, kun ei sitä voi käyttää kuin kesällä? Mitäs jarrua talvella käytetään, vai olisiko pidettävä halot kyydissä, et sais ne sitten renkaitten taakse…

Joulukuu 16th, 2008 by kimmeli

Tänä aamuna, kun lapset lähtivät kouluun, minä lähdin kauppaan. Kävin tekemässä viimeiset jouluostokset! Tulin kotiin, pakkasin ne ja kävin piilottamassa kellariin. Mikä helpotus!

Nyt sitten vain ootellaan joulua. Kinkku on tilattu ja sen haen aatonaattona jolloin se sitten paistetaan. Muita jouluruokia ei tartte sillai edes valmistella. Karjanlanpaisti tulee issekseen.

Jos viikonloppuna pikkasen siivoilis, niin mikäs on joulun tullessa Tosi mukavaa ja kuuden päivän vapaa. Saiskohan lorvittua…

Joulukuu 15th, 2008 by kimmeli

Eilen illalla yritin kirjoittaa tuota meidän hamsterin poismenoa. Tai kyllä minä sen jutun kirjoitin, enkä vain yrittänyt. Kun sain sen valmiiksi, niin painoin *tallenna*. Mitä kävi??? Hävis koko teksti ja kaiken nupiksi kirjasi minut ulos… Kyllä muuten närästi

Tänään en saa tuota tekstiä asettumaan millään ja kuva hamsusta ei anna klikata sitä isommaksi. Onko kellään muulla ollut Ajatukseni.net kanssa ongelmia, vai olenko minä se, joka oikein imasee kaikki kivat jipot liiveihini?

Joulukuu 15th, 2008 by kimmeli

Tässä on meidän pikku pallero, jota ei enää ole.

Pienen miehen oma lemmikki, jonka elämä päättyi eilen. Hamsu oli meillä yli 2,5v, mikä on hamsterin iässä paljon. Niin oli vanhus, että minun oli tehtävä raskas päätös sen lopettamisesta. Eläimen kärsiminen oli niin rankkaa, että vaikka kuin toivoin sen kuolevan itsestään, niin toiveeni oli turha. Hamsu oli niin huonossa kunnossa, ettei jaksanut liikkua, mutta pieni sydän vain silti sykki. Kun yritin silittää, niin säpsähti. Oli sokeutunut ja kuuroutunut jo…

Odotin eiliseen iltapäivään asti ja sitten pakkasin se laatikkoon ja lähdin ystäväni luokse, jonka mies sen pikkuisen kärsimykset lopetti. Minulla sydän hakkasi aivan hurjana ja kädet vapisivat, mutta ei auttanut. Pelimiehen kanssa lähdimme Pienen miehen lemmikkiä saattamaan viimeiselle matkalle.

Kun se oli vainaa, lähdimme viemään sitä hautaan. Hakemaan siis Tytsää ja Pientä miestä isänsä luota. Siellä oli jo kuoppa kaivettu valmiiksi ja kynttilöiden kanssa menivät sen palleron hautaamaan. Pimeään metsän reunaan, lasten isä mukana, he sen hoitivat. Minä en enää voinut mennä mukaan.

Olkoonpa vaan kuinka pieni tahansa, meillä on sitä nyt ikävä.

Joulukuu 14th, 2008 by kimmeli

Niin, todellakin, ihanaa olla vain kotona ja viettää pyhäpäivää. En lähtenyt edes kirkkoon, kun ajattelin, että nyt on oltu menossa ihan riittävästi.

Perjantain juhlat menivät ihan putkeen, vaikka pari päivää aikaisemmin ohjelman vääntäminen ja toteutus napsahti minulle ja työkaverilleni. No, vedimme sen ihan raakana ja hienosti meni ja kai kaikilla oli kivaa… No, minulla ainakin oli, vaikka palan painikkeeksi join ihan kirkasta vaan, vettä. Kotonakin olin jo klo 22 jälkeen, sillä Pelimies jo ootteli minua.

Tytsä ja Pien mies ovat isällään ja minä Pelimiehen kanssa, koska hänellä on peliviikonloppu.

Eilen eli lauantaina oli lähtö jo ennen 11. Lähdimme samaan aikaa Pelimiehen kanssa, jonka kyyti tuli pelipaikalle. Minä kävelin asemalle, josta kyyti lähti kohti suuria juhlia Meitä oli lähes koko bussi täynnä, iloisen kirjavaa joukkoa. Menimme teatteriin katsomaan Lemmenhotelli Mimosan hipiä. Esitys oli hauska ja osin improvisoitu, sillä meidän porukka huomioitiin ja esim. minä sain käsisuudelman ja lasillisen lemmenjuomaa…

Esityksen jälkeen me ruokailimme, jouluruokaa, nam, sillä siinä vaiheessa olikin jo melko topakka nälkä. Vettä join, mutta ennen esitystä yhden glögin imasin ja sitten väliajalla yhden sherryn.

Seuraavana oli vuorossa olutpubien kiertely. Olin kahdessa ja vain seuraneitinä ja hyvin se sujui. En viitsinyt juoda edes vettä, sillä meillä oli bussin vessan ovi lukossa ja avain kateissa?? Siis kertakaikkiaan psykedeelinen tilanne.

Kotona olin 20.30 ja oli tosi mukavaa. Riisuin menovetimet ja yökkäri ja villasukat tilalle ja ei kun Pelimiehen viereen sohvalle. Tilasimme pizzan iltapalaksi ja katselimme saksalaista dekkaria. Ihana tilanne, äiti ja poika kahdestaan kotona Kun kävimme nukkumaan, mönki Pelimies minun viereen, koska äitin vieressä näkee parempia unia.

Näin on siis ollut juhlaa ja iloa, mutta jos on iloa, niin on myös surua ja siitä yritän kertoa illalla, kun tilanne on vähän rauhoittunut…

Joulukuu 12th, 2008 by kimmeli

Tänään töitten jälkeen juhlat ja sitten kotiin. Aamulla kun herään, niin alan valmistautua toisiin juhliin…

Maltillisesti aion ottaa, sillä niin on parempi. Juon vettä ja piimää Onneksi ei ole enempää juhlia, sillä en ole oikein juhlijatyyppiä. Minusta aina on mukavampi kölliä kotona villasukat jalassa ja puuhastella kaikkea tai olla tekemättä mitään.