Päivien Kimallusta

Joulukuu 25th, 2007 by kimmeli

Taas kävin elokuvissa. Nyt oli vuorossa Raja 1918. Minun oli se vaan ihan pakko nähdä, vaikka en juuri sotaelokuvista pidä. Halusin nähdä sen lähinnä tarinan ja näyttelijäsuoritusten takia. Elokuva marssitti hyviä näyttelijöitä esiin, kuten Minna Haapkylän ja ihan uuden minulle; Martin Bahne, johon ihastuin oitis. Hannu-Pekka Björkman oli myös loistava. Ohjaaja Lauri Törhönen oli pannut omaa elämäänsä mukaan ja kun sen tiesi, niin sen osasi huomata. Tarina oli niin surullinen ja kamala. Sitä taas jotenkin osaa entistä paremmin arvostaa tätä elämää, kun meillä on rauha.

Roman Schatz oli myös mukana kaartissa, saksalaisena tietenkin ja niin sotilaallinen, että ryhtiä oli enemmän kuin muilla. Tästäkin tiesin etukäteen, sillä olin siitä kerran Romanilta kuullut. Hyvin meni ja voisin kuvitella näkeväni hänet jossain muussakin elokuvassa. Luulen, että moni muukin haluaisi.

Elokuvaseurana minulla oli serkkuni ja tätini! Serkkuani olin pyytänyt, mutta tätikin lähti ja se oli erittäin hienoa!!! Hyvä elokuva ja hyvässä seurassa, niin kaikki oli hyvin.

Joulukuu 23rd, 2007 by kimmeli

Joulutarina on ihana koko perheen elokuva. Minä olen niin henkeen ja vereen jouluihminen, että oli pakko vaan roudata lapset näin jouluaatonaattona elokuviin sitä katsomaan.

Minua itketti monessa kohtaa…voi kääk, miten pitää olla niin herkkä. Kun kyselin lapsilta, että mitä pitivät ja kerroin heille, kuinka parissa kohtaa minua itketti, he katsoivat minua pikkasen oudosti: -Miksi? ja aivan yhdestä suusta. Uups.

Sama juttu päivällä, kun menimme syömään ja autossa tuli radiosta Sydämeni joulun teet….En ikinä kykene laulamaan sitä, kun pala nousee kurkkuun. Siinä laulussa on niin joulun sanomaa ja se tuo muistoja mieleen… Vietin todella monta joulua aikoinaan tätini kanssa. Kun kuulen tuon laulun, mieleen nousee kuva tätistäni, hän istuu pöydän ääressä, pienenä ja hentona, reumaiset kädet sylissä ja kuuntelee laulua…se oli se meidän joululaulu. Siitä on aikaa, viimeisestä meidän yhteisestä joulusta jo 15v, mutta silti muistan niitä ja kerron lapsilleni.