Päivien Kimallusta

Tammikuu 8th, 2009 by kimmeli

Horoskoopit ovat viihdettä ja parhaimillaan vitsejä. Luen, jos osuu kohdalle ja niin kävi eilen. Horoskoopissani oli yksi lause, joka oli niin totta. Olen sen asian tiedostanut aina ja ihmetellytkin sitä. Ääneen jos siitä mainitsee, kukaan ei usko tai naureskelee vain.

“Luonteesi ei kaipaa kehuja“. Näin se on. Tiedän oikein hyvin mikä ja millainen olen. En siis ole koskaan kaivannut kehuja, sillä usein ne ovat kaukaa haettuja, menevät ohi. Tiedän vikani ja puutteeni ja hyväksyn ne. Turhaa on niitä kehuilla peitellä Minulla on myös jonkinmoinen käsitys parhaista puolistani, mutta se riittää, en niistäkään tarvitse kehuja.

Tammikuu 7th, 2009 by kimmeli

Minua on nyt viime päivinä jurpittanut se, kun Sauli meni naimisiin. Siis sehän oli tosi hieno asia, mutta miten kummassa se rassaa yhtä sun toista??? En ole tavannut ketään, joka olisi vilpittömästi onnellinen heidän puolestaan. Siis järestään kaikki ovat haukkuneet ja naureskelleet…  Miksi ihmeessä???

Jos mies nai itseään nuoremman, niin sehän ei sovi. Mitä hemmettiä se kenellekkään kuuluu, kenen kanssa menee naimisiin?? Sehän on kahden kauppa. Uskallan väittää, että ollaan vaan kateellisia toisten onnesta. Vaikka - ei se ole keneltäkään pois, jos toiset ovat onnellisia.

Miten kaikki voi tietää, ettei se liitto kauaa kestä? Mikä liitto kestää? So what, kestää minkä kestää. Onhan Lipposten liittokin kestänyt jo vaik kui kauan…

Miehiä ottaa pattiin, kun eivät itte kykene moiseen vaan joutuvat katselemaan sitä nalkuttavaa ja levenevää ämmää. Sauli Niinistö on minusta fiksu mies ja osasi vielä pitää romanssin piilossa. Se oli jo miehen työ. Kel onni on, se onnen kätkeköön

Minua tämä koskettaa sillai, että jos ylipäätään menee naimisiin, niin kumppanin tarttee olla samaa ikäluokkaa, samaa kansallisuutta, mieluummin se naapurin poikka tai luokkatoveri. Jos poikkeaa normista, saa pyyhkeitä.

Minä sain se tuntea nahoissani kun olin menossa naimisiin ulkomaalaisen kanssa, 80-luvulla. Olin niin onnellinen, mutta olivatko muut? Eivät!!! Sain monet itkut itkeä mielipahasta, niistä törkeistä kommenteista joita sain osakseni. Silloin jo mietin, että mitä hittoa se kenellekkään kuuluu, kenen kanssa MINÄ menen naimisiin??? Miten niin kaikki tuntuivat tietävän paremmin, mikä minulle on hyväksi???

Se liitto päättyi sitten eroon, mutta tippaakaan en kadu! Olin kuitenkin niin onnellinen. Samoin kävi toisen liittoni kanssa, jossa kumppani oli suomalainen. Mikään ei ole onnen tae!

Minun täytyy vaan ihmetellä, että tuleeko ihmisille hyvä mieli siitä, kun saa mielin määrin panetella muita ihmisiä? Minä en voisi, tulisi huono olo… ja huono olo tulee jo siitä, kun saa kuunnella Tekisi mieli kirkua, että hankkikaa oma elämä, ettei tarvitse toisten elämää olla ruotimassa.

Minä olen erittäin onnellinen, että Sauli ja Jenni saivat toisensa!

Tammikuu 6th, 2009 by kimmeli

Heti aamusta pantiin toimeksi. Lapset riisuivat kuusen koristeista ja samalla neulasistakin Jessus sitä,  kui se pystyikin karisemaan? En siis ymmärrä, ettei se ollut juonut vettä ollenkaan. Kun ostimme sen, siihen sahattiin uusi imupinta, mutta kertaakaan ei tarvinnut vettä lisätä, omituista.
      Suurimman osan neulasia sain kasattua harjan kanssa. Laatikollinen neulasia tuli. Loppuja imuroin parvekkeelta ja tuvan puolelta ikuisuuden. Siis mokomat neulaset kun olivat oikein uponneet mattoon ja joka paikkaan. Konttasin ja istuallaankin hinkkasin imurin putkella niitä…

Parvekkeelta sain onneksi nakattua sen sillai, ettei mennyt kenenkään toisen partsille tai pihalle. Pien mies kävi sen rangan sitten roudaamassa roskikselle.

Iltapäivällä Tytsä lähti isovanhemmilleen ja minä poikain kanssa ulos syömään. Ilma oli lauhtunut, mutta silti aivan hyytävän kylmä. Siitä huolimatta Pelimies lähti laskettelemaan.

Pappa saatiin kuskiksi, sillä meidän auton akku on edelleen latauksessa…

Tammikuu 5th, 2009 by kimmeli

Kinkku on syöty ja rippeistä tehty lihasoppaa. Kuusi karisee niin, ettei sen lähellä uskalla hengittääkään. Huomenna me se nakataan ulos. Meinasin ensin, että tänä iltana, mutta kukaan ei pimeessä(parvekkeelta) näe siivota niitä neulasia.  Ikävä homma!

Vaan tänään olin töissä ja lapset koulussa ja huomenna vapaata. Kyllä on helppoo tää oleminen.

Tänään kerroin pomolleni, etten jaksa mitään ylimääräistä ja käyn kyllä töissä, mutta minulta tuskin heruu uusia ideoita. Ilmoitin myös lopettavani eräässä työryhmässä, missä sentään olin ollut jo vuosia. Sen päätöksen tein, kun valvoin aamuyöstä ja luin kirjaa. Jotenkin vain helpotti. En tee nyt mitään ylimääräistä.

Eilen minulla kävi mielessä, mitä kuuluu huonetoverilleni sairaalasta. Tänään hän tuli tervehtimään minua työpaikalleni. En meinannut ensin tuntea, koska hänellä oli peruukki. Silti hänellä oli kaikki hoidot ohi ja vaikutti niin pirteältä. Tosi mukavaa.’

ILOISTA LOPPIAISTA!

Tammikuu 4th, 2009 by kimmeli

Koko päivän makasin sohvalla, yöpuku päällä kirjan kanssa. Kunnes sain tekstarin. Olin luvannut lähteä elokuviin! Kiva, ihan hyvä tauko siihen lukemiseen. Äkkiä värkkäsin itteni paraatikuntoon, juoksin autotallille… Auto ei inahtanutkaan, voihan helevetti!

Ilmoitin ystävälleni, että jos mentäiskin joku toinen päivä. Sitten soitin isälleni. Isäni tuli kotvasen kuluttua. Tutkimme tilannetta ja päädyimme siihen, että akku oli jäätynyt. Toinen akun kenkä oli irti, akku purkaantunut ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä jäässä. Otettiin akku irti ja isäni otti sen mukaan omaan lämpimään autotalliin sulamaan. Jospa sen sitten saisi ladattua ja toimimaan. Jollei, niin sitten se hankittava uusi akku.

Tammikuu 4th, 2009 by kimmeli

Tämän Meemin nappasin Pilviharsolta.

OLEN: Kimmeli, toisinaan himmeli

TEEN: Mitä milloinkin, mutta töitä ja lorvimista.

OSAAN: Suhtautua elämään uteliaasti ja nauraa melkeinpä kaikelle.

KYTTÄÄN: Kirjoja ja niitten maailmaa

SALAILEN: Asioita, mitkä eivät kuulu muille. Myös muiden asioita, etenkin jos tiedän, että niistä olisi asianomaiselle haittaa.

KÄYTÄN: Huulipunaa ja kulttuuripalveluja

OLEN HAKA (MISSÄ): Organisoimisessa ja elämisesssä

OLEN SURKEA (MISSÄ): Kaikessa teknisiin vimpaimiin liittyvissä

OLEN PARHAIMMILLANI: Aamukahvin ja lehden luvun jälkeen

TOIVEAMMATTI?: Minulla on nyt toiveammatti. Olen lapsesta asti halunut tähän ammattiin, missä olen toiminut nyt 6vuotta.

MIKÄ VIHANNES OLISIT?: Kurkku, pitkä ja hoikka

EKA KERTA? Olin 15v ja se ei ollut vahinko vaan harkittu juttu!

MINNE ET HALUAISI JOUTUA?: Katastrofiin

MINNE HALUAISIT JOUTUA?: Minulla on hyvä olla kotona.

MINKÄ MAALAISEKSI SINUA LUULLAAN ULKOMAILLA?: Ranskalaiseksi on luultu

MIKÄ OLIT EDELLISESSÄ ELÄMÄSSÄSI?: PikkuPiika keskiaikaisessa hienostoperheessä

MITEN HOROSKOOPPISI IHMISKUVAUS OSUU KOHDALLASI OIKEAAN? Olen melko lailla tyypillinen Kauris

IHANNEMIEHESI / NAISESI?: Ihannemies on sellainen suomalainen jörrikkä, mies isolla M:llä, jollaisia on tosi harvassa. Ihannenainen on maalaisjärkinen, jollaisia esim. tätini ovat.

ENTÄ MITÄPÄ TEET SEURAAVAKSI?: Lähde ulos herättelemään autini jäätynyttä akkua…PRKL!

MISSÄ MENEE RAJA?: Ei kannata kokeilla…

INTOHIMOSI?: Sohvalla kirjan kanssa!

OVATKO MATTI & MERVI YHDESSÄ JUURI NYT?: Ei sitten vois vähempää kiinnostaa.

MAINITSE 3 SUOMEN PARASTA PAIKKAA?: Koti, koti ja koti

ERIKOISIN PAIKKA MISSÄ OLET NUKKUNUT?: Taivas alla Helsingin Tapanilassa v. 1977

OLETKO KOSKAAN OLLUT “HIRVEESSÄ JIIRISSÄ”?: No olen ja aika monta kertaa

OLETKO KOSKAAN JOUTUNUT PULAAN? Olenhan minä, mutta aina jotenkin selvinnyt kunnialla

OLETKO ITSE TYYPILLINEN ALASI EDUSTAJA?: No en! Ammatillisisesti olen liian eläväinen ja muuten taas niin omintakeinen…

OLETKO TILANNUT MITÄÄN TV-SHOPISTA?: EN!

KUULUISIN / SUURIN JULKKIS, KENET OLET NÄHNYT? : Aika paljon olen nähnyt ja tapaillut heitä, mutta en osaisi laittaa suuruusjärjestykseen, sillä ihmisiä he ovat siinä missä kuka tahansa.

TYPERIN ASIA, JOSTA OLET KILPAILLUT?: Junan kanssa olen ajanut pyörällä kilpaa, eikä sekään niin typerää ollut

PISIN MATKA, JONKA OLET KÄVELLYT?: Päivämatkana patikoiden sellainen  20 km, vuonna 1989

MIHIN KUNINGASPERHEESEEN HALUAISIT KUULUA?: Joskus aikoinaan olisin halunut olla Versaillesissa.

TYPERIMMÄN NÄKÖINEN TRENDIVILLITYS, JONKA MUISTAT? Salihousut!!!!

KUINKA SYVÄLLÄ / ALHAALLA OLET KÄYNYT? Pariisin katakombeissa.

KOSKA KÄVIT VIIMEKSI LENKILLÄ? Viime viikolla

MITÄ ASENNEVAMMOJA SINULLA ON?: Minulla se on miehen ja naisen asema, joka on minulla aika vanhakantainen

KEIHIN SUHTAUDUT ENNAKKOLUULOISESTI?: Ihmisiin, joilla ei ole itsetunto kohdallaan…haukkuvat muita ja aina on jossain vikaa.

ONKO TV-LUPA MAKSETTU?: Aina!

MINKÄ MERKKISILLÄ AUTOILLA OLET AJANUT ? : Datsun, Volvo, Peugeot, Lada, Volga, Honda, ChevyVan jne.

OLETKO KOSKAAN JOUTUNUT TOSITILANTEESEEN JA JOS NIIN MISSÄ: Vaikka kuinka monta kertaa. Viimeeksi silloin kun sairastuin

MITÄ HALUAISIT TUNNUSTAA MUILLE TÄSSÄ JA NYT?: Tartteeks ny viel

Ottakaa ja osallistukaa!

Tammikuu 4th, 2009 by kimmeli

…vaikka hirressä roikkumiseen(lieneekö wanhaa kansan wiisautta?)

Niin, alan niin tottua jo siihen, että olen puuduksissa. Oikein itsänikin se hämmästyttää. Lapsetkin vaan naureskelevat, kun tavarat tippuvat käsistä ja tartten välillä apua. Esim. en saa olutpurkkia auki sormillani. Se nyt ei ole tärkeää eikä ajankohtaista, mutta juuri sen sortin sorminäppäryys on kateissa. Kirjan ja lehden kanssa sivujen kääntäminen vaatii keskittymistä, kun ei tunne, meneekö yksi tai useampi sivu. Sivunumeroita seuraan.

Tulin eilen töistä, asetuin sohvalle lukemaan ja luin koko illan. Tänä aamuna kun heräsin, asetuin sohvalle ja luin pari tuntia. Nyt pidän vähän taukoa ja kohta asetun sohvalle ja jatkan lukemista

Näin eilen kaupassa Pienen miehen opea ja olimme hänenkin kanssa samaa mieltä Stieg Larssonista. Mitä hän olisikaan vielä voinut saada aikaan, jos olisi saanut elää.

Tammikuu 3rd, 2009 by kimmeli

Eilinen päivä tai ilta meni töissä todella vauhdilla. Toisaalta otti pattiin, kun suurin osa haluaa pitää lomiaan aina tähän aikaan, kun hommia piisaisi. Joka vuosi sama juttu. Sitten on ne tietyt ihmiset, jotka saavat painaa peräsuoli pitkällä. No, joka työpaikassa on niitä, joita työt ei kiinnosta. Argh, eihän minun pitänyt alkaa jurputtaa…

Kun tulin kotiin, minulla oli niin hyvä kirja, että äkkiä iltapalaa ja sitten sänkyyn. Luin seuraavan päivän puolelle. Tänä iltana lisää, joten kaikki muu elämä nyt jää ihan toisarvoiseksi, kun tarttee saada lukea. Kirja on Stieg Larssonin toinen. Eka meni joulun pyhinä. Kolmas on onneksi vielä. Sitten se on siinä, koska Larsson on kuollut Harmi, sillä niin koukuttavaa tekstiä siltä syntyi.

Tammikuu 1st, 2009 by kimmeli

Vuosi lähtee käyntiin pikkasen kankeesti. Kun tarkastelen jo mennyttä vuotta, se oli välillä jokseenkin sekava. Eniten sitä sekoitti minun sairastuminen. Tosin en edelleenkään tee siitä numeroa eikä minua liioin huvita siitä puhua. En kyllä koskaan ole tykännyt puhua omista terveysasioista. Jos minun vaikka koskee päätä, niin en yleensä puhu siitä. Haluan vain kotiin, omiin oloihini potemaan. Näin on kaikissa asioissa kun tunnen itseni kipeäksi. Viime vuonna en kokenut oloani kipeäksi kuin ollessani sairaalassa, leikkauksen jälkeen. Niin, ja tietysti aina joka hoidon jälkeen.

Luulin, että selviän helpommalla, mutta yllätys olikin se, että sytostaateista saa jälkimaininkeja. Niihin en ollut varautunut ja ne jotenkin vie minulta puhdin. Olin niin vedossa, heti kun hoidot olivat ohi, että n. kuukauden kuluttua alkaneet puutumiset ja väsymys olivat ihan outoja juttuja.

Tämä vuosi siis käynnistyy hitaasti, koska energiani jäivät jonnekin. Nyt vain menen eteenpäin, mutta hitaammin kuin minulle on tyypillistä. Uskon kuitenkin, että jonain päivänä olisin taas entiselläni.

Tästäkään en juuri viitsi kellee puhua, kun sitä vähätellään. Minun tulisi olla vaan kiitollinen ja onnellinen, kun olen selvinnyt pahimmasta. Se on muiden asia, se pahin. Minähän en kokenut käyväni läpi mitään niin pahaa… Nyt minulla on sellainen olo, että kokee olevansa välillä sairas, kun nii puuduttaa.

Joulukuu 31st, 2008 by kimmeli

ILOISTA JA RAUHALLISTA UUTTA VUOTTA!!!

Kylmä tuuli ulkona, mutta tarttee pukea lämpimästi päälle, että tarkenee. Olin jo Pienen miehen kanssa kaupungilla. Kävimme kaupassa hakemassa pikkasen herkkuja.

Tytsä lähti isänsä luokse ja pojat jäivät minulle. Onneksi on useampi lapsi, niin voi vähän jakaa. Eilen juuri sain kuulla, että minulla on suurperhe? No, heh, ei minusta. Jos olisi vaikkapa viisi lasta niin sitten, mutta kolme on minusta ihan normaali. Viisi oli minun toive, mutta toisin kävi, onneksi on edes ne kolme

Naapuritalokin järjestelee juhlia, joten on sitten porukkaa tiedossa pihapiirissä. Saas nähä kui kauan sitä siel tarkenee olla. Tulee sitten sisälle, kun alkaa vilustaa.

Toivon lämpimästi KAIKILLE kaikkea hyvää, iloa ja valoa tulevalle vuodelle!!! Halit!