Go to content Go to navigation Go to search

Uuden vuoden toivotukset!

Joulukuu 31st, 2008 by kimmeli

kuva-019.jpg ILOISTA JA RAUHALLISTA UUTTA VUOTTA!!!

Kylmä tuuli ulkona, mutta tarttee pukea lämpimästi päälle, että tarkenee. Olin jo Pienen miehen kanssa kaupungilla. Kävimme kaupassa hakemassa pikkasen herkkuja.

Tytsä lähti isänsä luokse ja pojat jäivät minulle. Onneksi on useampi lapsi, niin voi vähän jakaa. Eilen juuri sain kuulla, että minulla on suurperhe? No, heh, ei minusta. Jos olisi vaikkapa viisi lasta niin sitten, mutta kolme on minusta ihan normaali. Viisi oli minun toive, mutta toisin kävi, onneksi on edes ne kolme :)

Naapuritalokin järjestelee juhlia, joten on sitten porukkaa tiedossa pihapiirissä. Saas nähä kui kauan sitä siel tarkenee olla. Tulee sitten sisälle, kun alkaa vilustaa.

Toivon lämpimästi KAIKILLE kaikkea hyvää, iloa ja valoa tulevalle vuodelle!!! Halit!

Vuosi vaihtukoon

Joulukuu 30th, 2008 by kimmeli

Olen väsynyt. En ole ollenkaan oma, energinen itseni, sillä en saa mitään aikaiseksi. Jalat ja kädet ovat edelleen niin puuduksissa, että se alkaa vaikuttaa mielialaan. Syön vitamiineja, mutta vailla minkäänlaista tehoa tai en ole vaan huomannut. Jospa se siitä alkaa asettua.

Otin huomiseksi vapaapäivän, että saan vain olla. Tosin meillä on vuoden vaihtajaiset pihalla. Talon väki kokoontuu pihalle, missä meillä on ruokaa ja juomaa. Pelimiehen rakettien ampumistakin on naapurin mies valvomassa, kun minun osuuteni on jo täytetty - olin mukana ostamassa niitä.

Ilta vietetään sisällä, pelaten. Ystäväni tulee meille ja siinähän se ilta menee. Napostellan jotain pientä ja otetaan vuosi vastaan. Yöllä tsekataan kaupungin ilotulitukset ikkunasta.

Vaikkapa Hella Wuolijoki?

Joulukuu 29th, 2008 by kimmeli

Luin eilen kirjan Anssi Kela: Kesä Kalevi Sorsan kanssa. Kirjan nimi tuntuu aluksi ihan vitsille, mutta ei ole sitä. Pidin kirjasta todella ja sen kerroksellisuudesta. Se oli täynnä kaikkia kivoja jippoja. Pääajatus oli kuitenkin se, että Kalevi Sorsa “ilmestyy” päähenkilölle ja on oikeasti osä päähenkilöä, sen oman mielen luoma.

Lopputulos on se, että olen sitä mieltä, että minäkin haluaisin oman “Kalevi Sorsan”, vaikkapa Hella Wuolijoen, joka laittaisi minut aisoihin, näyttäisi ne elämän perusasiat ja pitäisi pinnalla, kun meinaan hukkua.

Jokaiselle soisin sen mielikuvahenkilön auttamaan, kun tarve vaatii. Lukekaa kirja. Minä haluaisin vielä joku päivä keskustella tästä itse Anssi Kelan kanssa.

Enkelit putoo

Joulukuu 28th, 2008 by kimmeli

Noniin, kävin taas pitkästä aikaa elokuvissa. Elokuva oli Putoavia enkeleitä.

Taas odotettu kotimainen elokuva, sillä niitähän minä rakastan. Elokuva kertoi Lauri Viidan ja Aila Meriluodon rakkaustarinan. Siis sellaista oikeata, aitoa rakkautta. Sitä vaan rakastaa, vaikka toinen on todella sairas. On niin lähellä, ettei sitä huomaa tai näe, ennen kuin sairaus ottaa vallan. Surullista, mutta jotenkin niin kaunista.

Onneksi katoin telsusta Aila Meriluotoa, niin tiesin edes jotain. Näyttelijäsuoritukset olivat taas niin hienoja, että kun tämä leffa joskus tulee telsusta, katson varmasti.

Telsusta puheen ollen, tänään tuli taas Monte Christon kreivi. Vaikka se tuli viime joulunakin, niin taas katsoin. Olen niin vannoutunut fani, etten varmaan saa ikinä siitä tarpeekseni.

Pakkanen panee

Joulukuu 28th, 2008 by kimmeli

Vihdoinkin pakkasta! Ihana ilma ja voi kävellä reippaasti. Hain kellarista untuvatakin, että tarkenee. Niin, kyllä sisällä, mutta kävinpä aamulla kirkossa. Se on aina hyvä pyhäaamun aamulenkki.

Kävin pitkästä aikaa pienemmässä kirkossa ja kun eka virsi alkoi, muistin miksi en ole liioin siellä käynyt. Siellä käy sellainen Caruso, että korvat halkee. Olen aina tykännyt laulaa virsiä, mutta nyt olin hiljaa. En vaan voinut, kun se herra Caruso lauloi kovempaa kuin kanttori ja sellaisella värisevällä vibraatolla. Ei pitäisi ärsyyntyä, mutta silti vaan minua ärsytti. Yritin itselleni hokea, että älä ärsyynny, älä ärsyynny, mutta turhaan. Meni omat lauluhalut ;(

Paluumatkalla nappasin yhen miehen mukaan kirkkokahville. Nyt voisin taas lähteä ulos, kun olis käytävä kaupassa. Haen lapset kotio illan suussa ja heille olisi jotain syömäpuolta haettava.

Yksin mutten yksinäinen ja aivastuttaa

Joulukuu 27th, 2008 by kimmeli

Olen koko päivän ollut yksin, mutta en yksinäinen.

Luin koko aamupäivän, kuuntelin radiota. Jotenkin ärsytti, että miksi melkeinpä joka radiokanava vähän väliä soittaa pari sekuntia joka biisiä. Siitä tulee niin ärsyttävä potpuuri, että sitä vain ihmettelee, ketä sellainen palvelee???

Iltapäivällä lähdin taas ulos. Tarkoitus oli hakea kaupasta leipää. Kävin ensin katsomassa mihin aikaan kauppa menee kiinni ja sitten jatkoin matkaa. Tapasin erään ystäväni ja jäin hänen kanssaan suustani niin pitkäksi aikaa kiinni, että alkoi palella, vaikka olin pukeutunut kuin michelinukko. Oli pakko mennä kahville lempikahvilaani. Luin siellä iltapäivälehden…

En perusta iltapäivälehdistä, koska minusta niitten moraali on ihan sukasta. Jutut tyhjänpäiväisiä pinnallisia juttuja. Plaah! Mutta mikä jäi mieleen- aivastus! Uutinen siitä, että jos ihminen ajattelee seksiä, sitä alkaa aivastuttaa? Meinas alkaa naurattaa, sillä minua aivastuttaa melko usein… No, myönnettäköön, ajattelenhan minä seksiä, päivittäin. Onko sellaisia olemassa, jotka eivät ajattele? Miten sitten on  selitettävissä se, kun  herään joskus yöllä siihen, että minulla on tirskukohtaus!!! Se ei mene ohi, ennen kuin otan allergilääkkeen eli nyt sitä voisi sanoa ehkäisypilleriksi ;)

Kävelin sitten vielä lenkin ja kattelin pareja, joita tuli vastaan. Mietin, haluaisinko kävellä jonkun kanssa käsikädessä… En. Joskus halusin, enää en. Olen ihan tyytyväinen, jopa onnellinen, ollessani yksin, sillä en koe oloani yksinäiseksi.

En muuten saanut leipää. Kaupan leipähyllyt olivat täysin tyhjät, ei murun murua. Ostin taas olutta, viljatuote sekin ja nyt sauna päälle!

Minun Tapani

Joulukuu 26th, 2008 by kimmeli

Tapanina käy vieraita. Niin meilläkin. Oli tupa täynnä, kun kahdella autolla pelmahti tupaan seitsemän henkeä. Ihanaa! Kaikki toivottuja. Tätini, kaksi serkkuani, yhden serkun kolme poikaa ja saman serkun miesystävä. Kaikki vaan kahvipöytään ja juttua piisasi.

Kun he lähtivät, lähtivät myös lapset. Menivät isälleen. Jäin yksin. Ensin oli torppa täynnä elämää ja sitten vain hiljaisuus. Tiskasin kaikessa rauhassa.

Puin päälleni ja lähdin lenkille. Minulla on edelleen hoitojen seurauksena jalat ja kädet tunnottomana. Sen takia liikkuminen ei juurikaan huvita,mutta homehdun jos en pääse ulos. Kävelin apteekkiin ja ostin B-vitamiinia, jolla aion saada nyt itseni kuntoon. Avulias apteekkaritäti neuvoi minua annostelussa.

Kävelin ulkona ja nautin raikkaasta ilmasta, ihailin jouluvaloja, valoja ihmisten ikkunoissa. Sitten hain muutaman olusen ja menin kotiin.

Joulu, Päivää!

Joulukuu 25th, 2008 by kimmeli

sekalaiset-098.jpgJouluaatto tuli ja meni! Päätimme yhdessä tuumin, ettei mennä koneelle vaan vietetään joulua :) Upeeta! No, piipahdin sen verran, että tsekkasin postista joulutoivotukset ja — synttärionnittelut!

Aatto meni hyvin. Söin liikaa…heh, kun en koko päivässä syönyt mitään ja sitten iltapäivällä mahan täyteen eli mahdollisimman epäterveellisesti. Kun lääkäri nimenomaan sanoi, että tarttis syödä usein ja vähän kerrallaan.

Lapset saivat niin mieluisia lahjoja, että olivat tosi iloisia ja syventyivät lahjojensa kanssa aikaa kuluttamaan. Minä vaan luin ja söin muutaman palan suklaata. Olen tosi huono suklaan syöjä. Hyväähän se on, mutta ei vaan uppoo paljoo, kun tulee paha olo. Ikinä en ole kyennyt syömään esim. levyllistä kerralla.

Nyt sitten vaan vietellään joulupäivää. Heti aamusta lapset ottivat matsin Monopolia ja söivät suklaata :) Minä ja Pelimies ainoastaan otimme aamupalaksi suolasta eli kinkkuvoileipää.

Rauhallista Joulun aikaa!

Joulukuu 23rd, 2008 by kimmeli

90_15_57-christmas-tree_web.jpg

Kaikille tasapuolisesti! Ottakaa vastaan Joulun tervehdys!

Nauttikaa Joulusta, kukin tahollaan ja ihan omalla tavallaan!

Kaksi Koota

Joulukuu 23rd, 2008 by kimmeli

Tänä aamuna kävimme hautuumaakeikalla. Pien mies lähti mukaan kun käytimme ystäväämme varamummua haudoilla. Samalla reissulla haimme kaksi kovaa ja kivaa koota.

Ensin KINKKU! Reilut 10kg tuoretta possun perää on nyt uunissa ja illalla päästään sitä jo maistamaan.

Toiseksi KUUSI. Onneksi saavat pakattua kuusen sukkaan, niin tuli oikein nätisti auton penkillä. Kuusi on nyt parvekkeella nauttimassa vettä ämpäristä. Koristellaan se sitten illan suussa.

Huomenna me emme lähde enää mihinkään. Katellaan telsua ja koitan pitää lapset ruodussa, kun käyvät kierroksilla… :)

« Previous Entries