Lokakuu 31st, 2008 by kimmeli
Pelimies ei mennyt kerjäämään, mutta pyysi luvan mennä soittamaan kävelykadulle nokkista! Sanoin, että ethän osaa soittaa??? Vaan kun oli juuri koulussa oppinut… siis ekojen harkkojen jälkeen kaupungille “konsertoimaan”. Oli pakko antaa lupa.
Neljä poikaa soitti nokkahuilulla Ostakaa makkaraa ja viisi tuntia!!! Ei ihan onnistuisi minulta. Olivat sitten saaneet “almuja” ja käyneet syömässä donitseja vaikka Pelimies oli ehdottanut kunnon ruokaa, kuten pizzaa…
Lokakuu 31st, 2008 by kimmeli
En tykkää kummastakaan. Koko ajatus, että lapset lähtisivät “kerjuulle”, ärsyttää. Olen tiukkana, enkä päästä.
Muistan kun joskus jotkut pääsiäisnoidat kävivät riekkumassa meidän oven takana ja kun sanoin, ettei ole mitään tarjottavaa, niin sanoivat, että “rahakin käy”. Voi herttinen sentään. Miksi ihmeessä on keksitty moinen tapa???
En päästä omiani, enkä haluu, että kukaan tulee kiusaamaan minua kepposilla, koska minulla ei ole karkkia. Apua, miten pelastaudun? Ovikello irti?
Lokakuu 30th, 2008 by kimmeli
Noniin, taas on meiksiä syynätty. Eilen illalla hörppäsin pienen pullollisen jotain ainetta sekoitettuna puoleen litraan vettä. Maistui ihan 25x laimennetulta ouzolta, hyi saatan… Pien mies kiikutti salmiakkinamusia kyytipojaksi. Tänä aamuna klo 9 sama lasti ja sen jälkeen ei saanut mennä kuselle lainkaan, ihan kiva 
Ajelin sairaalaan, missä operaation piti alkaa klo 10. Odottelin vain 10min yli ajan ja sitten telille. Kaik korut veke ja tissiliivit. Puseron sai vetää takas päälle :) Kanyyli kehiin ja varjoaineet sisään ja sitten aloitettiin hiijaaminen. Välil piti vetää henkeä ja sit taas hengittämättä. Varttitunnin päästä homma oli selvis ja menin kahville. Koko paluumatkan väsytti ja kun pääsin kotio, niin pää eeltä sänkyyn ja puolen tunnin tirsat ja duuniin! Hiphei! Ens viikolla on lääkäri ja viimeinen hoito ja saan tietää, löytyikö mitään…
Huomenna onkin vilkasta, kun oon ens duunissa ja sitten taas tulee vieraita! Meillä onkin ollut vierasviikko, kun jo kolmannet vieraat tulevat. Jos taas yllättäis ittensä ja värkkäis ruokaa 
vois yllättyä vieraatkin ja lapset.
Vettä sataa oikein sillai ihanasti kaatamalla! Minä se niin tykkään siitä ropinasta!
Lokakuu 29th, 2008 by kimmeli
Tänään olin tavallista kiltimpi itselleni. Kävin hierojalla. Meille töihin tulee hieroja ja sen lavitsalla saa käydä työaikana, mutta maksu menee omasta pussista. Ah,miten oli ihanaa olla miehen käsittelyssä ja sen jälkeen palaa poskilla punaiset läikät…
Töitten jälkeen menin suoraan parturiin ja lyhennytin latvoja. Nyt taas kampa liikkuu ja muutenkin on sillai siistimmän näköinen. Tytsälle varasin ajan ensi viikolle.
Pelimies saapui koulusta. Oli kaikesta huolimatta jäänyt kouluun, kun oli käynyt terkkarilla. Terkkari tuli vasta klo 10, niin kerkesi sitä ennen elvistellä koko luokalle, millaiset ruhjeet oli saanut. Silmät kirkkaana oli pyytänyt anteeksi myöhästymistään, koska oli rypässyt pyörällä Kertoi, että kun oli esitellyt polvessa olevaa reikää, niin kaikki olivat huutaneet UUUH! Terkkari oli sitten paikannut polvea ja kyynärpäätä. Poika itte oli “paikannut” housunsa maalarinteipillä. Housut kärsivät niin, että joutivat roskikseen…
Lokakuu 29th, 2008 by kimmeli
Olen unessa useasti
sinun kaduillas, koulutie.
Kotiportilta kouluun asti
minun askeleeni vie.
Syysaamu kirpeä koittaa
Yli heräävän kaupungin
Ja sen laidassa koski soittaa
tutun sävelen ilmoihin. (V.A.Koskenniemi)
Tämä laulu soi mielessäni, kun kuljen syysaamuisin kaupungin kaduilla. En kulje kouluun, mutta ajatus on sama. Tänä aamuna lähdin ajoissa ja kävelin läpi heräävän kaupungin terkkulaan. Minulla oli taas labrapäivä, sillä huomenna menen sairaalaan. Ei ole hoitopäivää, se on vasta viikon päästä, mutta menen tietokonetomografiaan (kamala sana)
Nautin siitä syysaamujen kirpeydestä, jota on niin ihana hengittää. Kun kaikki kaupat ovat kiinni ja on olevinaan rauhallista, mutta silti jo pientä vilinää, kun ihmiset rientävät töihin. Tänään tuli kiva aamulenkki, kun kävelin ensin labraan ja sieltä töihin. Oli niin virkeä olo.
Tosin, kun pääsin töihin, sain puhelun…pelastuslaitoksen mieheltä, joka asuu meidän naapuritalossa. Pelimies oli kaatunut pyörällä ja tämä pelastava mies oli sen nähnyt ja rientänyt apuun. Tsekannut, ettei ollut murtumia ja laskenut ruhjeet. Soitti sitten minulle. Sain jutella pojan kanssa ja kun tajusin, että on melko lailla kunnossa, niin passitin koulun terkkarille. Sitten soitin rehtorille ja ilmoitin, että poika on hengissä Niin, kun tänä aamuna oli pikkasen pakkasta, niin eikös poika löytänyt pyörällään juuri sen liukkaan kohdan!
Lokakuu 28th, 2008 by kimmeli
Minä, joka en ole mikään hortonoomi Horttanainen, olen saanut kukan kukkimaan!!! Vanha kaktus, jonka nakkasin kesäksi partsille, palkitsee lomaansa siellä nyt kukkimalla. Viime kesänä oli niin nihkeä, että yhden ainokaisen nupun tyrkkäsi esiin. Nyt niitä kukkanuppuja on peräti 13! Wau ja minä olen niin iloinen.
Meillä on nyt ollut vieraita. Eilen illalla oli vieraita Kittilästä asti. Pikku-mies 3kk ja hänen äitinsä. Siinä se ilta vierähti. Oikein ruokaakin laitoin , mikä on melkoisen harvinaista.
Tänään oli sitten Pelimiehen kummitäti tyttärensä kanssa. Pelimies oli itse järkännyt ja sopinut vierailun ja odotti kummiaan kuin kuuta nousevaa. Leivoin mustikkapiirakan. Tytsä teki joulutorttuja ja paistoi pakastepasteijoita.
Vapaapäivä on lopuillaan ja pääsee töihin lepäämään. Koko aamupäivä meni kotihommissa ja sitten värkkäsin postejani ajan tasalle. Vein kassillisen postia postilaatikkoon! Kirjoitin mm. ex-mieheni mummolle!
Lokakuu 27th, 2008 by kimmeli
Niin se vaan on. Voin vakuuttaa, etten ole vuosiin sanonut, että minua vituttais. Kun ei niin ei. Josku joku ottaa pattiin, mutta kun en anna sen häiritä, se menee ohi.
Olen niin itserakas, että haluan elää mukavaa elämää, niin että minulla on hyvä olla. Jos vituttaa, ei ole hyvä olla, joten vältän sitä.
Enkä sillai ymmärrä, mikä minua voisi vituttaa. Jokainen päivä on mahdollisuus ja en juurikaan haaveile, ainakaan tosissani. Minulta ei puutu mitään. Kaikkea tarpeellista on ja mitä minulla ei ole, niin mitä sitten. En usko, että olisin yhtään sen onnellisempi jos minulla olisi sitä sun tätä.
Avioeroni myötä jouduin laittamaan asioita uudestaan järjestykseen ja nyt ne sitten ovat oikein hyvässä järjestyksessä
Lokakuu 26th, 2008 by kimmeli
15.000 paukahti rikki ja ihan huomaamatta. 
KIITOKSIA ja haleja teille kaikille, jotka kummasti vaan jaksatte täällä vuodatuksiani käydä lukemassa. Minusta vaan on niin mukava purkaa itseäni tänne
Lokakuu 26th, 2008 by kimmeli
Mikä myrsky, kaiken yötä riehui ja koko kivan sunnuntain se vaan jatkui. Vaan, toisin ku luulis, niin eipä haitannut.
Aamupäivällä olimme koko konkkaronkka kylässä 80v ystävämme luona ja olipas siellä rattoisaa. Melkeinpä ainoa kyläpaikka, minne lapset aina lähtevät mielellään.
Seuraavana oli vuorossa taas teatteria. Kävin ystäväni kanssa taas teatterissa ja nyt oli vuorossa Myrskyluodon Maija. Näytelmä oli koskettava ja vesissä silmin sitä katsoi. Ei uskaltanut silmäänsä räpäyttää, ettei olisi norona kyyneleet juosseet.
Ei muuta kuin sen jälkeen vielä äänestämään. Vaan sitä ennen kamala tappelu poikain kanssa, kumpi pääsee mukaan, koska heille ei sopinut se, että molemmat olisivat tulleet. Sanoin, että koittakaa päättää tai menen yksin! Lähdin yksin ja sitten tuli puhelu - Pien mies soitti, että tuu hakee Pelimies. Oh, my God ja ei kun hakemaan. Äänestyspaikalla Pelimies sitten odotti kynnyksellä, mutta oli vaan päästävä mukaan. Oli mukana silloinkin, kun oli edelliset vaalit ja kovin valveutunut tuntuu olevan.
Nyt valvotaan tuloksia ja olen saanut vastata moneen kinkkiseen kysymykseen, mm. mitä on kunnallispolitiikka?, mitä tarkoittaa sitoutumattomat? jne. Huh, olenpa melkoisessa liemessä, kun en oo mikään paras keksimään selityksiä…
MIES soitti Tehtiinpä pikkasen suunnitelmia… Soitti se toisenkin kerran 
Lokakuu 25th, 2008 by kimmeli
Eilisen koulutuspäivän jälkeen ollaan taas työmaalla ja entistä viisaampina
Yö meni vaan aika kiville. Olin kotona vasta kympin jälkeen ja siinä sitten pakolliset kinastelut lasten kanssa ennen ku pääs maate. Olin väsynyt, mutta onnellinen ja oli vaan pakko lukea. Kun sitten vihdoin uuvahdin, heräsin jo klo viisi! Jumaliste, ei se oo ihmisten heräämisaika, ennen sian pieremää olla ylhäällä, mutta kun ei väkisinmakuukaan onnannut.
Ennen töihin tuloa käväisin torilla. Kamala torisää, tuuli ja paiskoi vettä. Minäpä ostin kukkia(töitten jälkeiseen teatteriesitykseen), perunoita ja eväät. Nyt täällä duunissa olen tosi väsy ja oottelen kahvituntia…
