Päivien Kimallusta

Syyskuu 10th, 2008 by kimmeli

Eilen illalla kun palasin töistä väsyneenä, niin mitä tapahtui…Pelimies oli mennyt isovanhemmilleen suoraan koulusta ja vain kaksi lasta oli kotona. Pien mies avasi oven ja suputti innoissaan, kuinka sisko on siivonut! Hiivin varovasti sisään ja ensin näin kiiltävän tiskipöydän ja sitten vaan kävelin pitkin tupaa ja kattelin, kuinka pöytäliinatkin olivat suorassa ja missään ei ajelehtinut mitään turhanpäiväistä. Ihanaa, olin niin iloinen, että meinasi ihan itku tulla. Oli ihanaa tulla kotiin. Pien mies teki minulle vielä iltavoikkarit ja tilanne oli satumainen, kerrassaan loistava.

Tänä iltana olin taidemuseon avajaisissa. Porukkaa oli aika lailla ja porina sen mukainen. Jotenkin tuli sellainen olo, että suurin osa porukasta oli siellä vain näyttäytymässä ja viis veisasi taiteesta. Sellaisia, jotka kiertävätkaikki kissan ristiäiset…

Pöydän antimista otin vain lasillisen jotan 4%:sta. Kiersin omaa vauhtiani ja olin varsin viehättynyt, etenkin taiteilijan uusimmista töistä. Jos olisi varaa, niin olisin sieltä yhden taulun halunut itselleni, mutta ei ole pelkoa, että koskaan olisi niin paljon pätäkkää. Se “minun” tauluni olisi maksanut 600€.

Loppuajan läkytin tuttujen kanssa kaikkea mahdollista. Sitten kotio, missä ei ollut läheskään niin siistiä, kuin edellisenä iltana.