Päivien Kimallusta

Syyskuu 9th, 2008 by kimmeli

Mikä valvotti minua viime yönä? Tiedän, että onnistuneen työkeikan jälkeen käyn niin ylikierroksilla, etten osaa rauhoittua. Nyt kävi kuitenkin niin, että valvoin tavallista pitempään. Luin ja luin. Luin kirjaa Sokerisiskot. Minulla oli se sairaalassa mukana, mutta en vaan voinut edes kassista ottaa sitä esiin, kun oli niin ällö olo. Nyt se kirja sitten maistui, kun ihan liian monta lukematonta päivää.

Ei siinä sitten kaikki. Kello oli 00.30 kun sain oivan tuuman. Lakkasin kynnet. Ei mitenkään omituista, paitsi että olen edellisen kerran lakannut kynnet joskus ennen tytsän syntymää. Vaan nyt, keskiyön jälkeen oli vaan pakko tehdä se. Minulla ei ollut kuin tummia, varpaiden kynsiin tarkoitettuja lakkoja, joten niistä valitisin vaaleimman, sillä en viitsinyt mennä tytsän huoneeseen etsimään vaaleampaa. Sitten taas luin, kun  olin niin hienona

Seuraavaksi tuli nälkä. Voileipää ei huvittanut tehdä, joten selätin nälän yhellä jugurtilla. Sitten taas luin, ravittuna…

Armelias uni voitti vasta joskus kahden jälkeen. Luulin, että nyt sitä nukutaan pitkään, mutta luulot oli puusta. Heräsin 6.30 ja virkeenä kuin tikka. Apua! Ihan kiva, kun herää ajoissa, mutta sitten tulee mieleen jaksanko koko päivän, kun on iltavuoro. No, se jää nähtäväksi.