Go to content Go to navigation Go to search

Onnellinen blues

Elokuu 27th, 2008 by kimmeli

Vietän lomaa. Yksin. Mahtavaa. (lapset ovat ulkona, omilla teillään)Silitän pyykkiä ja miten swengaa. Sami Pitkämön kanssa menee ihanasti. En ole mikään lällyjen rakkauslaulujen kannattaja, mutta Pitkämöä kuuntelee ilokseen. Elämä maistuu ainakin mansikoille. Kuka uskaltaa koklata, niin ihan kivasti alkaa lanne vatkata ja mielikin keinuu.

Hyvää esivalmistelua huomiseen Miehen kohtaamiseen. Ajan kohtauspaikalle toiseen kaupunkiin ja mitä sitten, se jää nähtäväksi. Hauskaa ja jänskää :)

Aion ottaa ilon irti!

Elokuu 27th, 2008 by kimmeli

Nyt se loma on päällä ja olo on oikein mukava. Tosin, työni on sellainen, että teen sitä päässäni kaiken aikaa :) Olen siis tehnyt muutamia työasioitakin jo ja sit pomo laittoi viestin, että haloo, olet L O M A L L A ! Ai niin, sorkke…mut kun en vaan malttanut…

Muuten aion riekkua siellä sun täällä ja repiä kynsin hampain taas kaikesta ilon irti, sillä viikon päästä on sairaalareissu ja sen jälkeen ei naurata yhtään. Nyt on siis ihan pakko vaan nauttia joka asiasta, ihan niistä pienistäkin, joka tosin minulta kyllä onnistuu. Olenhan se yksinkertainen himmeli, joka ei paljoo tartte, kun menee jalat alta ja tekee mieli heittää kuperkeikkaa!

Olipas mukava reissu!

Elokuu 27th, 2008 by kimmeli

Tänään olin ystävieni kanssa Lappeenrannassa. Lähdimme jo hyvissä ajoin ja niin meillä oli aikaa perillä vaikka mihin. Silti aika ei riittänyt, vaan on pakko päästä uudestaan.

Olin jo aiemmin nähnyt unta, että käyn Etelä-Karjalan museossa. Uneksi se jäi tälläkin kertaa. Minulla on yleensä ollut “jarruja” matkassa, vaan nyt ei ollut, ei muuta kuin se ajan puute.

Aluksi kävimme kirpparilla ja tein löydön! Ostin Pienelle Miehelle uuden veroiset mustat Kontiot, 9€. Olin tosi onnellinen. Kiersimme useamman kirpparin, mutta melkoista rojua olivat.

Sitten linnoitukseen ja siellä oitis Majurskaan kaffelle. Aina niin ihana paikka, josta saa kunnon leivoksia, eikä mitään tusinanisuja. Otin vadelmaleivoksen, johon tuli vaniljakastiketta ja joka oli niin iso, että olin haleta. Sen jälkeen kiersimme niitä putiikkeja ja ostin ihanat korviksetkuva-001.jpg Lisäksi tutustuimme aivan ihaniin tuotteisiin, joita joskus kyllä haluaisin…Virkku Koukkunen, jolla on omat ihanat nettisivut. Kannattaa tutustua.

Satamassa käppäilimme myös ja sieltä ostin ihanan sormuksen…ja sitten kävelimme kaupoille. Piipahdimme tietty kirjakaupoissa, mutta myös kenkäkaupoissa ja sieltä löysin niin ihanat kengät, että olin seota. Oli pakko ne saada.

Kun kävelimme autolle, minua huvitti, kuinka olin törsännyt, minä joka en juurikaan koskaan shoppaile. No, korut ovat heikkouteni ja kenkiä en meinaa saada, kun olen niin ronkeli eikä ole varaa kalliisiin.

Hyppäsimme autoon ja sitten Upseerikerholle. Ruokaa ja juomaa, hyvää seuraa ja muutenkin mukavaa. Oli muuten ihan pakko ennen sisälle menoa vaihtaa ne uudet kengät jalkaan. Olo oli heti ku rinsessalla.

Olin saanut tehtäväkseni katsoa herra upseereiden kuvia seinillä. Kaikki he katsoivat samaan suuntaan, paitsi yksi, joka oli Mannerheim ja miksi katsoi eri suuntaan… Hih, naisia katteli :) Marskin katse osuu tauluun, missä on kolme lottaa.

Kotimatkalle pääsimme vähän jälkeen yhdeksän. Huomenna aion pysytellä kotona muuten, kunhan ensin käyn erään ystäväni kanssa lounaalla. Loma on alkanut!