MAMMA MIA!
Elokuu 7th, 2008 by kimmeli
Tämän päivän lehdessä oli arvostelu elokuvasta. En yleensä lue arvosteluja mistään etukäteen, kun en halua ennakkoasennetta. Tänään luin, kun arvostelijana oli sellainen tyyppi, joka ei katso kuin huonoja elokuvia, samoin lukee aivan paskoja kirjoja! Niinpä luin haukut Mamma Miasta ja jälleen ihmettelin, miksi on aina haukuttava? Maksetaanko sille siitä, kun antaa aina negatiivista palautetta vai onko se vaan sellainen omahyväinen nilkki, joka tekisi KAIKEN itse paremmin?
Onneksi tiesin meneväni katsomaan elokuvaa, joka ei voinut olla huono. Niin, ja minulla on niin yksinkertainen maku, että ilo irtoo pienestä. Niin nytkin. Olin revetä riemusta, sillä olisin halunut nousta tanssimaan ja muutaman kerran oli ihan hilkulla, etten taputtanut. Sitten itkin. Siis se kohtaus, missä tytär oli äitinsä kanssa ennen häitä. Voi kääk, jo sieluni silmin näin sen kohtauksen joskus tulevaisuudessa, kun minun ainoa prinsessani menee naimisiin…Miten sitä kykenee itsensä hillitsemään, ettei sitten paru kuin vesiputous.
Päähenkilön yksinhuoltajuus oli myös se mikä tuntui niin tutulle. Kuinka nainen pärjää ja oppii kaikkia asioita, kun ei ole sitä miestä. On vahva ja nauttii yksin olemisesta. Niinpä.
Joku sanoi, että pliisu juoni. So what, minusta musiikkielokuvassa ei tarvitse kummoista juonta ollakkaan. Homma toimi kuitenkin ja minuun se osui!
Jotenkin vain ABBAn musa on aina kolahtanut minuun ja niin moniin muihin. En siis tunne ketään, joka sanoisi, ettei pidä ABBAsta. Musa oli elokuvassakin pääosassa ja ah, niin mahtavaa. Luulenpa, että meille tuo elokuva joskus hankitaan.
Sitten se ilo ja riemu, se oli juuri niin tuttua, sillä itsekkin kokee sitä juuri nyt niin paljon. Tiedän, että nyt on elettävä, koska viikon päästä on huono olo. Kun sen tietää, sitä elää kuin viimeistä päivää ja kaikki vaan on niin ihanaa. Siis niin paljon minä arvostan sitä, että minulla on nyt hyvä olla, eikä koske mihinkään.
Tulin tyttäreni kanssa kotiin. Kaadoin itselleni lasillisen brandya ja olen vieläkin naama korvissa 
- Posted in Elokuva
Elokuu 8th, 2008 at 7.19
Oikein! Ilo vaan irti kaikesta!
Elokuu 8th, 2008 at 9.15
Juu pitäisi itsekin käydä katsomassa tuo Mamma Mia, kun sen mainoksesta ainakin mä tulen ihan hirveän hyvälle tuulelle! Uskon tulevani hymy korvissa ulos teatterista - ehkä aikaa löytyy sille! Täällä reissusta kotiuduttu ja yritän ehtiä postin kimppuun…:)
Elokuu 8th, 2008 at 9.46
Kiva kiva, että oli hyvä leffaelämys!
Ei kai kriitikoita kutsuttaisi kriitikoiksi, jos ne ei olisi kriittisiä…
Elokuu 8th, 2008 at 10.01
Pii: Kiva!
Jehkotar: Pidät varmasti
Dolce: Pitääkö kritiikki olla aina negatiivista? Onko olemassa positiivista kritiikkiä?
Elokuu 9th, 2008 at 9.31
Haluan kovasti nähdä tuon leffan, kaikki ovat sitäpaitsi kehuneet sitä.
Niin ja tänään tätä kirjoittaessa on eilinen mielessä, oli meinaan ainoan tyttäremme häät!!!!!! (8.8.)
Elokuu 9th, 2008 at 16.56
Sillä lailla, menet sitten leffan nyyhkimään, vai selvisitkö häistä ilman kyyneleitä?
Elokuu 9th, 2008 at 20.11
Olen kova itkemään häissä ja elokuvissa vollotan yms. mutta nyt meillä oli niin mieletön tohina koko päivän Leevistä huolehtimisessa, slovenialaisen vieraan vierailusta, hääjuhlapaikan koristelussa ym. että kun kirkkoon viimein ennätettiin, olin aivan H-Moilasena!