Meinaa ihan pänniä

kimmeli 26. Heinäkuu, 2008

Tänään oli käynnistysvaikeuksia, niin jotta oli parit torkut otettava, ennen kun jaksoin lähteä liikkeelle. Jalat on niin huonossa kunnossa, että kävely on tavan köpöttelemistä. Jotenkin vain kramppaa pohkeita… No, kyllä se siitä.

Iltapäivällä lähdimme tätini luokse, maalle, serkkujani tapaamaan. Se olikin hyvä ajatus, sillä olihan siellä mukavaa. Kahvia ja mustikkapiirakkaa ulkona isolla porukalla. Lapset juoksivat ympäri tannerta ja me vähän aikuisemmat istuskelimme ja rupattelimme. Minun tilanteesta ei puhuttu, kun olin kieltänyt. Vain tätini ja yksi serkuistani olivat tietoisia.

Sieltä sitten kotiin ja lapset pakkasivat reput ja sitten vein heidät vielä isänsä tykö. Nyt voin sitten ihan omissa oloissani huilata sohvalla. Tälläkin helteellä voi paeta peiton alle, sillä kylmää tai edes viileätä ei iho siedä. Aivan älytöntä, mutta niin se vain on. Se tiputuslääke aiheuttaa ne kaikki herkkyydet ja lihaskrampit. Semmosta hoitoa, että saa vähän kylkiäisiäkin.

Kai tästä tokenee, että pääsee ensi viikolla reissuun. Jos ei, niin sitten siirretään seuraavaan viikkoon. Onhan tässä lomaa :) Kurjalta tuntuu olla niin avuton, kun on tottunut aina tekemään kaiken itse. Nyt ei vaan jaksa ja se panee melkein itkettämään. Yritän kuitenkin ajatella niin, että jospa huomenna olisi jo parempi päivä…

7 vastausta merkintään “Meinaa ihan pänniä”

  1. Roosa 26 Hei 2008 klo 20:44

    Ota levon kannalta nyt, uskon että se siitä helpottaa. Lapsille joskus muinoin uskottelin, että paha lääke tehoaa paremmin.

  2. Paula 27 Hei 2008 klo 09:22

    Varmasti niin itselliselle ja hyvin pärjäävälle tuommonen tilanne on kamalaakin kamalampi. Itkun tirautus ja itseään vähän sääliminenkin saattaa auttaa ihmeen paljon.

  3. kimmeli 27 Hei 2008 klo 16:57

    Kiitti:) Kyl sitä onkin tullut levättyä, mutta itkulle ja itsesäälille en anna valtaa…

  4. dolce 28 Hei 2008 klo 09:28

    Kahvia ja mustikkapiirakkaa, nam!

    Otahan tosiaan ihan rauhallisesti. Parempia päiviä toivottelen!

  5. lukutikku 28 Hei 2008 klo 15:08

    Olen ihan huolissani Sinusta.
    Sain äsken tyttäreltäni syntymäpäiväonnitteluksi vanhan suomalaisen sananlaskun: “Anna Jumala ajan mennä, toisen tulla, iän kultaisen kulua” Toivon, että se lohduttaisi ja rohkaisisi sinuakin. Huonotkin ajat menevät ohi ja niiden jälkeen tulee uusia aikoja. Ehkä parempia.

  6. mesikko 30 Hei 2008 klo 21:23

    Muista olla armollinen itsellesi, on hyvä joskus antaa muillekin mahdollisuus aina välillä huolehtia sinusta. Se voi tuntua jopa ihan mukavaltakin kun makuun pääsee ;) Supervirtuaalihaleja miljoona!

  7. kimmeli 31 Hei 2008 klo 08:15

    Kiitti-kiitti Mesikko ja kaikki muut! Halit ovat ihania:)

Paluuviite | Kommentit RSS

Kirjoita vastaus

*
Todistaaksesi olevasi ihminen, etkä roska-automaatti, kirjoita kuvassa näkyvä sana.
Anti-Spam Image