Päivien Kimallusta

Kesäkuu 23rd, 2008 by kimmeli

Reissu tehty ja parasta on aina kotiin paluu. Tosin lapsista ei, kun olisivat olleet viel toisen reissun perään…

Kaikki meni erittäin hyvin ja pahoinvointilääkkeet auttoivat. Sain olla itsekseen laivalla, sillä lapset löysivät heti kavereita ja kävivät vain välillä ilmoittautumassa. Isommat lapset kävivät keskenään seisovassa pöydässä herkuttelemassa ja minä pienemmän kanssa kävimme vain kahvilan puolella.

Laiva oli täynnä ulkomaalaisia, aasialaisia, somaleja, arabialaisia, intialaisia…eli juurikaan ei suomalaisiin törmännyt. Niinpä menin ajoissa nukkumaan, sillä mitään ohjelmaa ei ollut minulle. Lapsille annoin hyttiin tulo-ajan klo 22. Sanoivat hyttiä kopiksi Koppi se olikin, sillä koin ahtaan paikan kammoa…

Kotiin paluu sujui sillä lailla, että Helsingissä otin jäähyn. Juttu oli nimittäin sillä lailla, että kun pääsimme autolle, alkoi se legendaarinen tappelu paikoista! Jo silloin kun me lähdimme kotoa, jouduin pakkaa koko koplan takapenkille, kun eivät päässeet yksimielisyyteen siitä, kuka saa istua edessä. Nyt Hesassa tappelu alkoi siitä, kuka siellä takapenkillä istuu keskellä?? PRKL! Jätin heidät neuvottelemaan ja lähdin pienelle kävelymatkalle. Kun palasin takaisin, olivat paikat löytyneet ja kovin oli vaisua sakkia…hmm

Näin se menee. Tuliaisia on nurkat turvoksissa ja huomenna töihin. Kyllä sitä on ootettukin!

Kesäkuu 21st, 2008 by kimmeli

Tämän koko kokon näkemisen jälkeen kotio ja saunaan! Saunassa oli vasta. Se vasta olikin ihanaa. Tuoksu valtasi koko saunan ja fiilis kohosi kattoon. Koko porukka vastoi ja sen jälkeen oli sitten hyvä yrittää seurata illan futisottelua. Vaan kuka jaksaa katella maalitonta peliä? Kaikki hipsivät nukkumaan ja Pelimies oli simahtanut sohvalle

Nyt hiljenen joksikin aikaa, sillä me lähdemme kohti suuria seikkailuja. Palaan, jos palaan(hih) potalle maanantaina.

Kesäkuu 20th, 2008 by kimmeli

Tämmöistä meillä oli viime vuonna ja varmaan sama juttu tänään:)

Makkaran paistoa ja kivaa oloa, mutta kun äippä pyytää kuvaan, niin booooring, onks ihan pakko ja kestääks kauan

PS. Takana oleva valoilmiö ei ole tulipalo!

Kesäkuu 19th, 2008 by kimmeli

Eilen illalla aikuisten katseluaikaan tuli South Park. Vanhempi poikani liimautui sohvaan ja tuijotti hypnoottisena tölsää. Muistin sitten, että se ohjelmahan on kielletty lapsilta! Ainakin oli…

Nostin äläkän ja jäin seuraamaan ohjelmaa. Pian meitä oli koko perhe sohvalla katsomassa South Parkia. Sanoin, että jos joku kiroilee seuraavana päivänä, niin ei saa IKINÄ katsoa ko. ohjelmaa! Katsoin siksi ohjelmaa, että heti kun tulee eka kirosana, niin… No, ei tullut ja lapset sanoivat, että jos kiroavat, niin ei se kyllä johdu South Parkista…hmmm

Lähdin nukkumaan. Pian lapsetkin antoivat periksi, sillä Sout Parkista meni teksti. Thanks my God! Sanoin, että minäpä tilasin tekstittömyyden

Kesäkuu 19th, 2008 by kimmeli

Taas kiva meemi, ku nää on niin perin kivoja. Kävin nappaamassa tämän täältä. Kuka haluu, niin napatkoon ihtellensä

1. Kykenetkö hätätapauksessa pesemään hampaasi jonkun muun hammasharjalla? Todella hätätapauksessa joo, kun ensin olisin kuuman veden alla “desifioinut”
2. Minkä väriset alusvaatteet on rock? Musta tai pinkki
3. Omituisin mielitekosi kuukauden sisällä? Rappusissa ramppaaminen
4. Erikoisin paikka, jossa olet nukkunut? Taivasalla Helsingin Tapanilassa kesällä -77
5. Onko sulla pimeitä salaisuuksia, joista kukaan ei tiedä? Totta hitossa
6. Lepakko vai puudeli? No höh, Puudelilepakko
7. Eksoottisin eläin, jota olet koskettanut? Apina, siis ihan oikeesti eläin…
8. Mitä laitat kahviisi? Kermaa
9. Esine, jota olet joskus hirveästi himoinnut ja sitten saanut sen? Radiomankka, missä on automaattinen pysähdys. Sain sen, kun täytin 15.
10. Jos lapsuus olisi maku, niin mikä se olisi? Metsämansikka
11. Kamalin näky, jonka olet koskaan nähnyt? Auto-onnettomuus
12. Kivoin leikki? Rosvo ja poliisi, poikien kanssa
13. Jos pitäisi ryömiä jostain ahtaasta paikasta, niin mistä jäisit kiinni jos jäisit? Hartioista…
14. Missä huoneessa olet nyt? Tuvassa
15. Milloin viimeksi satutit itsesi pahasti ja miten? Henkisesti tässä jokin aika sitten, kun äitini paukutti suorat sanat
16. Kenen ystäväsi kanssa vietit aikaa viimeksi kahdestaan? Kaarinan
17. Oletko mielestäsi hyvännäköinen? Tottakai!
18. Minkä julkkiksen näköiseksi sinua on kutsuttu? Kaunareiden Tayloriksi
19. Mitä unta näit viimeksi? Oli onnettomuus, missä oli pieni vauva, joka nostettiin minun syliin ja se oli elossa.
20. Milloin sait viimeksi lahjan ja keneltä? Äitienpäivänä lapsilta kaikkea kivaa.
21. Minkä taidon ottaisit, jos saisit valita? Piirtämisen
22. Mihin meni viimeksi hermo? Lasten riitelyyn
23. Milloin viimeksi nolostuit? Nolostunko minä….
24. Mitä tulee ekana mieleen sanasta auto? Minun limusiini
25. Oletko ollut yhteyksissä virkavaltaan? Olenhan minä ja vaikka kuin monta kertaa. Olen mm. nukkunut poliisiputkassa yötä ja lakanoiden välissä:)

Kesäkuu 18th, 2008 by kimmeli

Minun lempiasuste on pyjama! Itse asiassa juuri ne pyjaman housut! Jos menen vaatekauppaan, minut löytää yleensä sieltä osastolta, missä niitä on. Kerrassaan letkeä vaatekappale ja miten mukavat, kun ei hierrä eikä kierrä ja on helpompi pierrrä… Niitä housuja piisaa, onneksi, sillä olen erikoistunut pyjamapäiviin. Jos minun nimi olisi Päivi, olisin varmaan Pyjama-Päivi

Tänään on taas sellainen päivä, kun en sitten millään saa niitä jalastani pois. Olen sentään jo kokkaillut ja tiskaillut ja tietty lorvinut, ja parhaiten ne tuntuu onnistuvan juuri oikeissa asusteissa.

Minulla on niitä monenlaisia, ruudullisia, pilkullisia, yxvärisiä, flanellisia, puuvillaisia vaan ei kuuna päivänä(eikä yöllä) mitään tekokuituisia hepeneitä. Onneksi täällä kotona ei tartte olla seksikäs, sillä kyllä kulahtaneet pyjamanhousut ovat suoranaiset seksin tappajat. Jos tarve vaatii, niin seksikkyyden voi äkkiä saada, kun tempaisee ne pyjamanhousut nurkkaan

Aamutuimaan soitin sairaalaan, sinne minua hoitavaan sairaalaan ja kyllä olikin kaikki reilassa taas. Kaikki minulle tehdyt eiliset verikokeet ja sydänfilmin tulokset olivat siellä jo tiedossa. Siirtyneet kaupungista kaupunkiin. Kätevää tuo sähköinen tiedonsiirto. Siellä sitten osaston sihteeri oli täysin tietoinen mistä on kysymys ja antoi minulle ohjeet. Saan nyt olla ihan “normaalisti” siihen asti kunnes minulla on seuraava sairaala-aika. Silloin aloitetaan uusi lääkitys ja sekin oli sinne jo selvitetty.

Kiva, nyt sitten voin viettää Jussin kaikessa rauhassa ja ilman lääkitystä! Hurraa! No, aion silti ottaa muutaman pahoinvointipillerin, sillä menen kuin menenkin lasteni kanssa sinne risteilylle. En kestänyt poikani murhetta, kun unelma päästä laivaan oli murentua. Poika on aina halunut laivaan ja kun siskokin on päässyt, ja nyt kun hän voittaa matkankin vielä niin… Se oli niin äidin sydäntä koskettavaa, että varasin se risteilyn ja vien lapset Tukholmaan, vaikka sitten olisi kuin paha olla!

Kesäkuu 17th, 2008 by kimmeli

Ei käy tämä meikäläisen arki tylsäksi, sillä oli käytävä sairaalassa. Ei ollenkaan kiva, että heti oli tuttuja vastassa. Siis sairaalassa, alkaa olla tuttua henkilökuntaa…huh!

Minulla nimittäin oli rintakipuja. Luulin, että kuuluu asiaan, niin että ihan vaan lääkkeiden sivuvaikutuksia. Oli joo, mutta ei suotavia, ei kärsittäviä. Soitin sairaalaan, 55km:n päähän, missä minua hoidetaan ja sain kehoituksen lopettaa heti lääkitys ja seuraavaksi lähimpään ensiapuun ja sydänfilmiin! Sillä lailla. Hyppäsin autoon ja ajoin lähimpään ensiapuun, sairaalaan, jonne meiltä on 7km.

Minut otettiin heti vastaan ja oikein nolotti olla siellä, kun ei sillai kamalan kippee ollut. Hoitaja otti sydänfilmin, joka oli ok. Sitten lääkäri kävi tutkimassa ja määräsi vielä verikokeet. Sanoin sitten varovasti, että olen menossa kesäteatteriin… Homma pantiin pikana. Minä vaan makoilin, kun mr. näytteenottaja saapui paikalle! Siis, kyllä, se oli mies! Meinasin heti sanoa, että sinäkö tulit minua tökkimään :)…sanoin kuitenkin, että voi kun hauskaa, piikitystä luvassa. Kysyi synt.aikaa ja sanottuani sen, hän sanoi, ok ja minä sanoin ‘bingo’. Hän jatkoi, olet voittanut piikityksen..

Homma oli hoidettu varsin nopeasti ja hyvin. Kun sanoin hänelle, että nyt minä sitten lähden, kesäteatteriin. Siihen hän tuumasi, että kesäteatteriin, vaikka pää kainalossa. Just niin!

Huomenna minun on soitettava hoitavaan sairaalaan saadakseni uudet ohjeet lääkitykseni suhteen. Harmittaa, kun ei muita, niitä sallittavia sivuvaikutuksia ollut, niin sitten piti käydä näin Paska juttu, alkaako koko sessio nyt alusta…

Kesäteatterissa olin ja se oli kannattavaa! Nautin täysin, vaikka minua kivisti sielläkin välillä rintaa. No, nyt se alkaa olla ohi, kun lääkitys on hyllyllä.

Kesäkuu 17th, 2008 by kimmeli

Tänään on sellainen päivä menossa, etten oikein jaksa. Jo aamusta alkoi jarruttamaan, kun menin tyttäreni kanssa kaupungille. Ahdisti niin, että oli käveltävä vähän hiljempaa. Varsinaista pahaa oloa ei ole, mutta sillai aaltomaisesti velloo, ihan niinkuin silloin kun oli raskaana.

Päiväunetkin oli tempastava. Menin sykerölle sohvan nurkkaan ja uinahdin, kunnes naapuri soitti ovikelloa.

Taidan lähteä herättelee auton tallista, sillä aion illalla mennä naapurinkunnan kesäteatteriin. Kesäteatterikausi on aloitettava.

Kun tulin yksin kaupungilta, niin toinen naapuri tuli vastaan. Aloitti vuolaasti kehumaan, kuinka hehkeä olen! Epäili jopa minulla olevan miehen kiikarissa? Heh, sanoin, että johtuu varmaan siitä, että minulla on niin outo lääkitys… (en ole isommin informoinut tilastani).

Kesäkuu 16th, 2008 by kimmeli

Minä en yleensä saa paiseita tupakoimisesta. Poltinhan itsekin n.17v. No, siitä on jo aikaa ja olen saanut keuhkoni puhtaaksi. Minua ei ärsytä tupakoivat ihmiset eikä edes se haju, itse asiassa se jopa joskus tuoksuu

Minua rassaa joskus öiseen aikaan se älämölö, mitä se tupakointi aiheuttaa. Siis, kun tullaan kuppilasta kotio, hyvin kavereiden kanssa ja melkoisen juubanderissa, niin sitten mennään parvekkeelle tupakalle. Jessus, miten kovaäänistä touhua se on. Nukun ikkuna auki kaiket yöt, niin kuuluvuus ulkoa on aika kiitettävä. Siihen ku herää, niin tekisi mieli mennä karjaisemaan, että polttakaa ihan rauhassa, mutta hiukan hiljempaa.

Viime viikonloppuna heräsin klo 03.45 siihen ku jotain meni rikki. Pomppasin ylös aivan virkeänä ja olin varma, että joku hajoitti pihalla olevan lampun tai sitten joltain putosi pullo… Olin väärässä. Vastapäisen talon parvekkeelta oli paiskattu lasinen purkki keskelle pihaa! Se oli tuhkakuppi! Semmonen tapa täällä tyhjentää tuhkis.

Kesäkuu 16th, 2008 by kimmeli

Aamulla oli jotenkin nuupahtanut olo. En kuitenkaan ollut huomaavinanikaan, vaan laitoin itseni kuntoon ja eikun ulos. Keksin kaikki mahdolliset toimitettavat asiat ja otin pienen miehen mukaan ja sitten baanalle.

Kävimme ostamassa pojalle uudet sandaalit ja sitten kiersimme kirjakauppoja ja maleksimme kaupungilla. Kahvilla nautimme vadelmaviinerin puoliksi, sillai että minä sain vadelmat :). Kirpparilla kävimme vain hintoja katselemassa, sillä mitään ostettavaa ei löytynyt. Herneitä raaskimme ostaa kaikki puoli litraa, sillä niin makeissa hinnoissa ne vielä ovat. Jospa sitten jussin jälkeen hinnat halpenisivat.

Apteekista oli saatava vähän potkua eli vitamiinipakkaus. Samalla oli mitatattava paineet. Istahdin koneen ääreen ja luulin ensin, että se on epäkunnossa, kun mitään ei tapahtunut. En kyllä juuri ihmetellyt, sillä kaikki vempaimet lakkaa aina toimimasta, kun olen metrinkin etäisyydellä. Tällä kertaa sain härvelin pelittämään, kun laitoin virtanappulan päälle…Paineet olivat melko lailla sopivat, 107/59 ja syke 70. Kun pieni mies yritti, niin kone ilmoitti *virhe*. Ei sitten osanut mitata niin ohkaisesta käsivarresta, enemmän habaa tarttee olla.

Kelaan menin vielä, kirjan kanssa ja poika kotiin. Siellä nimittäin on lähes aina jonoa. Luin dekkaria kaikessa rauhassa ja niin odotusaika ei tuntunut pitkälle. Oli annetteva asumistukipaperit ja sitten se sellainen lääkärin paperi, että saan ne minun puolen vuoden kapselit ilmasiksi. Ekan satsin kun sain sairaalasta mukaan, niin seuraavat on haettava apteekista ja ilman sitä B-todistusta maksaisi reilut 300€. Oops, ihan sellaiseen ei kyllä veny meikän kukkaro, joten ihan kiva juttu se B-todistus, joka ei tarkoita sitä, että olisin B-luokan kansalainen, vaikka se tulikin heti mieleen.