Vapaus
Toukokuu 27th, 2008 by kimmeli
Minulle auto antaa siivet alle. Olen aina niin tykännyt ajaa autolla. Kyllä se vaan maistui eilenkin, kun hain pojan koulusta ja sitten lähdimme toimittamaan asioita. En siis ole sellainen, joka vie roskapussinkin autolla, vaan auto on hyvä, kun tarttee naapuripitäjässä käydä. Antaa vapauden päättää ajasta, kun ei ole riippuvainen julkisten aikatauluista. Nyt vielä kauppakassinakin, kun en saa kantaa mitään.
Nuorena kävin usein edesmenneen tätini luona, joka asui 200km:n päässä. Oikein kun otti pattiin, niin soitin hänelle ja kerrankin hän sanoi, että tuleppa tänne…kello oli 20. Pakkasin tavarat autoon ja ajoin hänen luokseen. Sitä vapautta se oli, kun aina vaan voi hypätä rattiin ja menoksi.
Nyt sitten lasten kanssa on niin paljon helpompaa pakata auto ja hypätä kyytiin ja matkaan. Kaikki nautimme, kun olemme vapaita menemään ja pysähtymään missä huvittaa. Saamme olla yhdessä ja vakuutan, että nautimme reissaamisesta. Lomaa odottelemme ja minun kuntoutumista, että pääsemme jälleen tien päälle. Harmi vaan, että bensa on niin kallista. Silti omalla autolla matkailu on avartavaa ja halvempaa, kuin jos tälläinen porukka pakkautuisi vaikkapa junaan.
Eilen illalla kyytsäsin tytsän yökouluun ja tänä aamuna jo kävin hakemassa. Lähdin ajoissa ja ajoin sellaisen maaseutureitin, erään järven ympäri ja olipas rentoa. Minulle autolla ajo on aika lailla tarpeellista.
Kun tulimme takaisin ja veimme yhden tytön kotiin, niin huomasin minun vanhan auton! Ostin sen uutena ja vaihdoin vuonna 1995. Oikein pahaa tekin, kuinka huonossa kunnossa se oli:( Rekisterinumero kiinnitti huomioni… Niin kun minä sille autokauppiaalle silloin tolkutin, että se auto on myytävä hyvään kotiin.
- Posted in Omituisia höpötyksiä
Toukokuu 27th, 2008 at 11.41
En kiellä, autoilu vapaalla tiellä on rentouttavaa.
Ruukassa seisominen ei ole.
Toukokuu 27th, 2008 at 12.29
Juu, ruuhkat on ihan sukasta. Onneksi niihin harvoin joutuu kun yrittää liikkua ruuhka-aikojen ja -paikkojen ulkopuolella
Toukokuu 27th, 2008 at 12.46
Tämä kommentti ei kuuluisi tähän, mutta vasta nyt heräsin tuohon limapussin tulehdukseen kommentoimaan. Minulla oli keväällä vuosi sitten sama vaiva vasemmassa lonkassa. Lääkäri tuikkasin siihen kortisonia mitään kysymättä, mutta ei se kyllä mitään auttanutkaan. Liekö osunut edes kohteeseen. Sain myös reseptillä tulehduskipugeeliä. Se vähän auttoi. Kesällä olin niin kipeä, ettei tahtonut kävely onnistua, mutta kun ei lääkärinaikoja saanut lomien vuoksi, en jaksanut mennä jonottamaan, vaan ostin uuden, pehmeämmän patjan. Kipu loppui lyhyeen. Mitä nyt joskus vähän vihlaisee enää.
Toukokuu 27th, 2008 at 15.36
lukutikku: minä hain tai poikani haki minulle ne tulehduskipulääkkeet ja olen ottanut nyt kolmen päivän aikana 1tabl päivässä ja alkaa jo helpottaa. Jotenkin sitä ei siihen vaan sillai kiinnittänyt huomiota, kun vattanahka oli olevinaan hellempi.
Toukokuu 27th, 2008 at 20.16
ymmärrän oikein hyvin autoilun suoman vapauden tunteen!
toivottavasti vaiva katoaa ennen lomia!
Toukokuu 30th, 2008 at 21.40
Millä nimellä kutsut autoasi? Oletko onnistunut kesyttämään sen? Onko se tyttö vai poika? Kertooko se sinulle omia tarinoitaan?
Toukokuu 30th, 2008 at 21.45
Isopeikko: Kutsun autoani vain autoksi, mutta hellällä äänen sävyllä. Olen kesyttänyt sen, vaikka kun pääsemme tien päälle, niin on siinä välillä piteleminen. Se on mies, sillä 1.4 ja isommat ovat miehiä:) Tarinoita ei isommin kerro, mutta kyllä minä sen mielialat vaistoan