Saanhan olla iloinen…
Toukokuu 5th, 2008 by kimmeli
Kaikesta huolimatta, kun en jaksa juur murehtiakkaan. Onhan se niin, että kyllähän sitä vois jos vaan viittis, vaan ku olen sen verta laiska, etten jaksa.
Tulevaisuus tuo tullessaan mitä tuo, eikä se murehtimisella parane. Elämä on niin tätä, välillä paistaa, välillä sataa ja vaihtelu virkistää. Kukaan ei jaksa ainaista paistetta, sitäpaitsi sateen jälkeen on aina niin paljon raikkaampaa.
Menen sairaalaan keskiviikkona. Silloin varmaan saan tietää ennusteen. Leikkaus on torstaina ja seuraavalla viikolla olen jo kotona. Näin minulle sanottiin. Minua ei pelota, päinvastoin jännittää sillai positiivisesti. Mitään tälläistä minulle ei ole ennen vielä käynytkään:).
Huomenna olen vielä koko päivän niin työni touhussa, että tuskin kerkeen mitään kirjoittelemaan, mutta ehkä sitten ensi viikolla, jahka kynnelle kykenen!
Nauttikaa elämästä, sen ihan jokaisesta päivästä! Niin minäkin teen!
- Posted in Omituisia höpötyksiä, Onni
Toukokuu 5th, 2008 at 19.37
Ihanan valoisa asenne
Tsemppiä siis tulevaan ja pikaista toipumista!
Toukokuu 5th, 2008 at 21.44
Stemppiä, eiku no olkoon
Sulla on hyvä asenne, tolla mennään minkä asian läpi tahansa.
Meidän iso S sanoi sairaalassa kun jäi auton alle että “nyt minä sain tämmöisen kokemuksen”
Toukokuu 5th, 2008 at 23.38
Haleja!
Toukokuu 7th, 2008 at 21.37
Siitä se menee. Taidan olla vähän samanatyylinen sairaalakeikkojen suhteen. Minusta ne on olleet joka kerta ihan oikeasti mielenkiintoisia kokemuksia, mikä kuulostaa joistakin tietysti melko käsittämättömältä. Mutta kohtihan täällä on muutenkin joikaisen joka päivä itsensä ja kehonsakin kanssa mentävä, eikö vaan? Sairaalassa on aina myös mielenkiintosia ihmisiä, meitä keitä tahansa ja henkilökuntakin on tapaamisen arvoista, kaikin puolin.
Ilmottelehan itsestäsi sitten taas kun operaatio on ohi! (saa toki aiemminkin jo)
Voimia!
t. m
Toukokuu 9th, 2008 at 20.17
Tänään illalla tulit mieleen ja halusin tulla tänne kirjoittamaan terveisiä joita voit sitten lueskella kun pääset takaisin sorvin ääreen. Ulkona sataa ja viikonloppu edessä, elämä on parasta aikaa :)))
Toukokuu 9th, 2008 at 23.31
Niin!
Juu. Sama täällä kuin edellisellä.
Hyvä kuulla sinusta taas, täällä sua jo ootellaan. Kerro, mitä sydämellä on sanottavaa.
t. m
Toukokuu 10th, 2008 at 18.53
Kurret ja muu perhe toivottaa “HimmeliKimmelille” pikaista paranemista.
Toukokuu 10th, 2008 at 19.59
Hyviä toipumisia!
Toukokuu 11th, 2008 at 22.00
Täällä odotellaan sinun kommentteja. Toivottavasti olet pian kotona.
Toukokuu 13th, 2008 at 15.39
Noinhan se oikeasti on, elämä on elämää…. Helpottaa itseäni ainakin tässä vaiheessa suunnattomasti lukea tuo. Aurinkoista kevättä, poikkean ehkä toistekin !