Urheilu ei minua sykähdytä!
Toukokuu 4th, 2008 by kimmeli
Näin se vaan on! Saan nyt kamalia kohtauksia lätkän takia! Voihan kilin kikkeli, sillä TV2 petti minut jälleen. Minun lemppariohjelmia EI tule, kun tulee sitä samperin lätkää. En kattoisi lätkää, vaikka oli haulikon piippu ottalla.
Eilen illalla ei tullut saksalaista dekkaria!!! Siihen minulla oli lääke, sillä minulla oli tallessa yksi Kettu:) Kiäh-kiäh, kun yksi lauantai olin teatterissa, niin paninpa talteen. Kattelin sen ja kuvittelin, että se tulee livenä. Minun yksinkertaisella mielikuvituksella onnistuin loistavasti.
Mutta entäs tänään! Kunnian hinta! Ei oo nauhalla mitään jaksoa ja miten hemmetissä minä nyt pärjään? Olen niin koukussa siihen sarjaan ja Pietro Peroniin…
Kerran, joskus, minä laitoin postia ylelle, että onko ihan pakko tehdä tämä minulle? Laittaa urheilua kun tulee ohjelmia, joihin on tottunut. Onko minun pakko alkaa ryyppäämään vai mitä teen, jos minut on saatu koukutettua joihinkin ohjelmiin ja sitten niitä ei lähetetä, vaan laitetaan jotain fucking-urheilua? Lupasivat laittaa tiedon eteenpäin..hah, tosi kilttiä, mutta aina vaan sama juttu. Minua melkein itkettää:(
No, tämä päivä meni sitten kyllä aika lailla urheilun hyväksi. Minun futarini pelasi ja minä olin siellä kentän reunalla. Pakko myöntää, että se on paikka, missä en tunne oloani luontevaksi. Tunnen oloni kuin norsuksi posliinikaupassa. Olen niin ulkona siitä touhusta. En ymmärrä pelistä, enkä osaa olla niitten ihmisten kanssa. Siellä äiti-ihmiset kikattavat omia juorujaan ja syövät! Siis, hämmästelin sitäkin ja en osanut puhua kellee yhtään mitään. Olen niin omituinen otus, että istuin omissa oloissani, kuuntelin musaa korvakuullokkeilla radiosta ja yritin olla, niin kuin en olisikaan. Vasta loppupeleissä poikani futiskaverin äiti tuli viereeni istumaan ja minut olisi voinut tikulla kaataa, kun olin niin ihmeissäni. Hänkin oli siellä sillai yksin:) No, ihan kiva.
Kattelin pelit ja isomman tauon aikana kävelin takas kotio ja sitten taas kentälle. Siinä minun urheiluosuus:) Haluan olla kondiksessa, kun menen telille!
- Posted in Minä itte, Arkiset asiat, Omituisia höpötyksiä, Pohdintoja

Toukokuu 4th, 2008 at 20.03
pärjäile! ilmottele sitten blogissasi, kun pääset ulos.
Toukokuu 4th, 2008 at 21.42
Oukei, näin olisi tarkoitus, sekä
pärjäämisen että blogin päivityksen kanssa. Pari päivää kerkeen viel jotain turinoida…
Toukokuu 5th, 2008 at 2.08
Kyllä se siitä valkenee. Voimia!
Minäkin olen ihmetellyt iät ja ajat, miksi urheilu ajaa kaiken ohi tv:n ohjelmistoissa. En kai vaan ymmärrä tuota autuutta.
Toukokuu 5th, 2008 at 13.41
Pärjäile ja parane pian!
Hienoa, että voit jättää lapsesi ex-miehen uusperheen pariin.
Minun lapseni eivät ole isin uutta vaimoa nähneet ja tuskin näkevätkään koskaan.