Päivien Kimallusta

Huhtikuu 27th, 2008 by kimmeli

Hih, no nyt se selvis, etten oo elvis! Sentään olen aina luullut, että jotain perin outoa minussa on…kenessäpä ei. Mutta minäpä kuulun ryhmään, johon arviolta 5% ihmisistä kuuluu! Porukan nimi on “Sata rautaa tulessa”.

Kun minulla on pakko olla monta duunia yhtä aikaa, niin että olen ihan täpinässä. Laitan pyykkejä, mankeloin, viikkaan, kuuntelen radiota, siivoan ja kaikkea tätä yhtäaikaa. Töissä voin kivuttomasti hoitaa monta asiaa ja olen silloin elementissäni. En mene vain lenkille, vaan menen samalla hoitamaan jonkun asian. Katson tv:tä sillai, että samalla silitän tai luen lehdet. Kun istun vessassa, lajittelen pyykit. Kun olen jollain luennolla, olen nukahtaa, jos minulla ei ole muuta tekemistä jne.

Oikeesti, minulla ei olekkaan ADHD eikä tarkkaavaisuushäiriötä. Kyse on minun aivoistani??? Onko niissä jotain vikaa? Käsiini osui lehti: Hyvä terveys 5/2008, jonka sivulla 18 on artikkeli Sata rautaa tulessa. Ketä kiinnostaa, niin voi ottaa selvää lisää! Olin aina epäillytkin, että jos minulla olisi tarkkaavaisuushäiriö, niinmiten minä sitten kykenisin keskittymään esim. kirjan lukuun?

Lainaan siitä pätkän, joka on minun diagnoosi:)

“Näillä henkilöillä aivojen aktivaation perustaso on perinnöllisesti poikkeuksellisen alhainen. Dopamiini-nimisen välittäjäaineen viestinkuljetus ei ole aivoissa yhtä tehokasta kuin muilla ihmisillä. Aktivaation tason saa nostettua tekemällä monta asiaa yhtä aikaa.“

Huhtikuu 27th, 2008 by kimmeli

Sain ilokseni(?) lukea lehdestä Marttojen vinkkejä siivoukseen. Voi samperi, kun bakteereita on joka kolossa ja ne olisi saatava nististettyä! Pulloharja on kuulemma oikein hyvä hajulukon putsaukseen? Minkä? Eihän meillä ole pulloharjaakaan, kun ei pestä pulloja. Muistan kyllä sellaisen lapsuudestani, silloin kun oli pulloja ja äiti pani simaa. Mitäs pulloja nyt pestään?

En ole mikään kodin ihme, en pullan tuoksuinen äiti, joka vimpan päälle esiliina vyötärölle vyötettynä puunaa ja taas puunaa, aina rätti toisessa kädessä. Jos niin tekisin, niin kyllähän hommaa piisaisi. Töitten ja ruuan laittamisen lisäksi nuohoisin nurkkia ja hinkkaisin koloja pulloharjalla… En sitten ikinä kirjoittaisi mitään, en lukisi kirjoja, en kävisi teatterissa enkä elokuvissa…Herttinen, mitä elämää se sellainen olisi???

Ei meillä nyt kuitenkaan paskan keskellä eletä, sillä olenhan järjestyksen ihminen. Paikat ovat siistissä kunnossa, sängyt pedattu ja tavarat järjestyksessä, mutta niitä bakteereita kyllä piisaa:) Eikö niitä kuulu ollakkin? Ainakin olemme niin hemmetin terveitä. Juuri kun luin eräästä toisesta lehdestä, että ihmisten allergiat ja alentunut vastustuskyky johtuu liiallisesta hygieniasta. Niinpä, en minä tapa meidän bakteereita, osan kyllä, ettei kanta pääse liiaksi lisääntymään.

Muistan kerran, kun anoppi motkotti, minkä homman oli nähnyt, kun oli putsannut tiskipöydän kaakelit! Ois antanut olla. En minä niissä peilaa, kylppärin peili on piisannut vallan hyvin. Anoppi ei käy meillä enää, mutta silti aina kun tiskaan, niin muistan ne sanat, enkä hinkkaa niitä kaakeleita:)