Salahali
Huhtikuu 13th, 2008 by kimmeli
Tänä aamuna hississä me halattiin, ettei kukaan vaan nähnyt! Salaa ja lämpimästi halasimme ja suukitimme.
Hän oli lähdössä pelireissulle ja halit olivat tarpeen, kun äiti ei päässyt mukaan. Hän, vanhempi poikani, lähti ja minä jäin. En päässyt mukaan, kun Helsinki kutsuu.
Pihalla ei voitu hyvästellä, koska valmentaja ja pelikaveri, jotka olivat poikaa hakemassa, olisivat nähneet. Olisihan se ollut noloa :).
Tämän päivän lehdessä oli juttu koskettamisesta. Kosketus koskee. Kuinka paljon ihmisiä elää vailla minkäänlaista kosketusta? Omalta osaltani haluan pitää sen kiintiön jotakuinkin balanssissa. Ainakin lapsiani halin tämän tästä, vaikka kuittailevatkin siitä…hihih.
Ei sen koskettamisen tartte olla mitään jatkuvaa halihali-tyyliä, kuten joillain on tapana. Siis sellaista, mikä vaikuttaa välillä aika teennäiselle. Minusta kaverin olalle taputtelukin voi olla ihan ok. Kosketus käsivarteen ja hei, käsipäivää on aika kivaa. Sitä harjoitetaan muutaman ystävän kanssa. Unohtamatta salahaleja…
- 2 Comments »
- Posted in Onni, Lapset
