Ei nimi naista pahenna
Helmikuu 27th, 2008 by kimmeli
Tosi nopeasti Tanja vaihtoi nimensä…
Minä olen ollut kaksi kertaa naimissa. Eka avioliitto oli ulkomaalaisen kanssa jolloin nimeni oli mieheni nimestä feminiinimuoto. Siitä nimestä tappelin lääninhallituksen kanssa 9kk, että onko a i vai i a…huh! Niinpä, voitin sen jutun, en vaihtanut nimeäni vaikka erosin.
Kun menin uudestaan naimisiin suomalaisen miehen kanssa, niin silloin vasta vaihdoin nimeni, mieheni nimeksi. Tämän miehen kanssa pykäsin ne kolme ihanaa mukulaa. Valitettavasti tämäkin liitto päättyi eroon, mutta nimeäni en vaihtanut. Haluan olla saman niminen kuin lapsenikin. Postiluukussa olisi ollut kaksi nimeä…ehei, paljon käytännöllisempää sen yhden kanssa.
Olisin tietysti voinut ottaa sen edellisen miehen sukunimen…tai tyttönimeni, tai äitini tyttönimen tai keksiä ihan vallan uuden. Olenpas tylsä!
- Posted in Pohdintoja
Helmikuu 28th, 2008 at 12.40
En jaksa mitenkään käsittää tuota Karpela-Saarela-Vienosen nimenvaihtoja. Itse vaihdoin nimeni heti, kun ukko lähti. Olin uudella nimellä jo kauan ennen virallista eroa. En olisi voinut millään jatkaa entisellä nimellä. Ei jatkanut tytärkään.
Nyt en ikinä enää muuta nimeäni.