Täysikuu
Helmikuu 21st, 2008 by kimmeli
Täysikuu on kyllä minun kaveri! Tekee minusta ihan kaistapäisen. Jossain vaiheessa valvotti ja pani minut lukemaan kaiken yötä. En pannut pahakseni. Vaihtelun vuoksi hän on nyt pikkasen muuttanut tapojaan. Antaa yön nukkua, mutta herättää ennen sian pieremää. Sekään ei ole paha. Kun lapset vielä uinuvat, saatan tehdä vaikka mitä.
Sain juoda kahvit ja lukea lehden oikein rauhassa. Luin kaikkea muutakin, täytin pesukoneen ja hoitelin tietsikalla asioita. Sitten voisi haukata aamupalaa ja lähteä reippaalle lenkille labraan. Samalla reissulla aion hakea postista paketin. Jospa se paketin kantaminen laittaisi minut kävelemään vähän verkkaisemmin…
Nuremman pojan kanssa oli ulkona “kuuleikkejä”. Toissailtana, kun oli pilviä ja poikani kysyi, missä kuu? Sanoin, että leikkii sinun kanssa, etsi, se meni piiloon, sanoi sinulle “hippa” ja hävis… Poika etsi ja kohta tuli kuu esiin pilven takaa..löysin ja nyt olikin pojan vuoro, juokseppa talon taa ja kato huomaako…Todella hauskaa 
Eilen oli sitten sen verran kirkkaampi päivä, ettei ollut kuusta leikkijäksi. Olla möllötti ja elvisteli kaikessa komeudessaan ja oli niin polleeta, jotta.
nimimerkki “kuuhullu”
- Posted in Pohdintoja
