Päivien Kimallusta

Helmikuu 5th, 2008 by kimmeli

Runebergin kunniaksi pidin vapaapäivän ja liput vedettiin salkoon. Aamupäivän hyppäsin yökkärissä ja lorvin. Puolelta päivin sonustauduin ihmisten ilmoille ja lähdin tapaamaan ystävääni. Nappasin hänet kyytiin ja lähdimme syömään. Syömäpaikassa meni lähes neljä tuntia ku niin kovasti rupattelimme. Ruuan päälle nautimme vielä Runebergin tortut, njam.

Sitten vein ystäväni takaisin kotiin ja lähdin hakemaan nuorempaa poikaani. Oli tarkoitus tuhlata hänen synttärirahat. Ostimme hänelle vaelluspuvun, ulkohousut, hanskat, pitkät kalsarit, bokserit, sukkapaketin ja pikkulegopaketin. Rahaa paloi 70€ jonka poika maksoi mukisematta, kun lähes varaton äitin vaan pakkasi tavaroita kassiin.

Kun siellä kaupassa olimme leluosastolla, poika kokeili pitkähiuksista peruukkia. Oli niin hauskan näköinen, että eräs mies pyysi uusinnan, eikä tarvinut poikaa yllyttää. Kun sitten minä välillä istuin, niin eikö poika kohta loikannut hyllyn takaa puuhka kaulassa laulaen ja tanssien ketsuppilaulua….

Kotio oli jälleen mentävä, kun toinen poika odotti kyytiä jujutsuun. Poimimme hänet kyytiin ja nakkasimme salille. Ei ihan kotio päästy, kun tuli soitto, jotta housut puuttuu…ei, minä en kestä:( Ajoin kotiin, enkä löytänyt niitä housuja!? Vein verkkarit ja sitten selvisi, että housut olivat joutuneet kaverin kassiin, kaverin, joka ei ollut harkoissa. Voi jehna.

Nyt vielä saunaan ja sillee, että jaksaa mennä huomenna töihin!

Helmikuu 5th, 2008 by kimmeli

Niin, kai se on sitten ihan sallittua? Lehdestä luin tänä aamuna pieruasiaa: “Piereskelyhän on aivan ihastuttava puheenaihe! Ihmisten pitäisi tajuta, että ilmavaivoista kärsiessä voisi yksinkertaisesti vain pieraista, ja sillä päästä vaivoista eroon. Se on tämän häveliään länsimaisen kasvatuksen tulos, että pierussa olisi muka jotain hävettävää. Olen aina sanonut, että siinä miehessä on muutakin mätää, joka pierua pidättää.” Näin haasteli kirurgian ylilääkäri. Eli nythän meillä on ikään kuin lääkärin lupa piereskelyyn:)

Tänään laskiaisena sitä voi sitten mielin määrin vetää rokkaa, että syntyy niitä tupsahtelevia suolistokaasuja. Meillä tuntuu niitä kyllä piisaavan ilman rokkaakaan. Silti jään miettimään pieremiseen liittyvän häveliäisyyttä. Ei nimittäin tulisi mieleenkään pierasta missä sattuu ja missä tahansa seurassa. Kyllä siihen tarvii oman rauhan tai korkeintaan oman perheen läsnäolon.

Jos vaikka ajattelen, että alkaisin seurustelemaan ja se prinssiehdokas lasettelisi ihan estottomasti paukkuja, niin pakko sanoa, että prinsseys himmenisi… Kyllä piereskelyn kuin myös röystäilyn voi hoitaa sillai sivistyneesti, hissukseen:)

Puheenaiheena piereskely on kyllä ehdoton ja helppo! Olin tässä joku aika sitten kylässä. Meitä oli siellä viisi ihmistä ja nuorin oli 40 ja vanhin 75. Pierujutuista riitti puhetta pariksi tunniksi ja naurua niin, että vedet silmistä roiskui. Siis, varsin rentouttavaa! Kaikilla on aina joku pierujuttu mielessä.

Mukavaa Laskiaista!!!