Tammikuu 31st, 2008 by kimmeli
Jälleen olin elokuvissa. Kävin iltavuoron jälkeen katsomassa Elisabet - Kultainen aikakausi. Oli ihan pakko, sillä se meni viimeistä iltaa. Elokuva oli pukuelokuva. Minua kyllä hämmensi, sillä olinhan katsonut tv:stä jokin aika sitten Neitsykuningattaren ja ihan ei menneet yks yhteen. Kumpi oli todenmukaisempi? Eli samasta ajasta kaksi erilaista versiota, joita yritti saada sopimaan samaan muottiin, vaikeaa. Elisabetista on muitakin elokuvia, mutta nämä minun näkemät. Tarttiskohan katsoa kaikkia ja sitten rakentaa joku keskiarvo:)
Niin, olin ystäväni kanssa elokuvissa kahden, kun ei ollut ketään muita sinne jaksanut lähteä. Vähänkö oli kivaa, ei tarvinnut sammuttaa kännykkää, ei kyl kukaan soittanutkaan:( Olisi vaan ollut kiva sanoa, että “täällä mie olen elokuvissa”. Ihan vapaasti sai kommentoida ja pitää jalkoja selkänojalla. Lipun repijälle sanoin, että eikös tähän tilaisuuteen kuulu mitään tarjoilua???
Tammikuu 31st, 2008 by kimmeli
Jos ei se riitä, että lapsi on sairas, niin sitten tytär laittaa tekstareita, että haluu muuttaa isälleen??? En jaksa alkaa selvittää tekstareilla, mutta todennäköisesti meillä on tiedossa perhepalaveri. Tyttäreni haluu isälleen, koska se on vaan kivaa…Ei nyt kuitenkaan ajattele, kuinka montaa sellainen koskee. Pelkästään käytännön järjestelyt ovat sitä luokkaa, että huh!
Minusta tuntuu pahalle:( En ole mikään hyvä äiti, mutta tälläinen oli sellainen tunnustus, mikä vetää mielen matalaksi…
Tammikuu 31st, 2008 by kimmeli
Näin tautisena aikana kuume tarttuu raiveleihin, vaikka kuin olisi taistelutahtoa. Minä sen olen vielä selättänyt, mutta sille periksi joutui ensin antamaan vanhempi poika ja nyt nuorempi. Nuorempi illalla vielä sanoi, että hui hai, hän ei tuu kippeeks, tiskasi ja sitten mittasimme kuumeen, 37,6. Tänä aamuna se oli jo 38,7.
Minä olen sitten myötäelänyt ja mittaillut kuumetta, mutta noup! Päätä vaan särkee siihen malliin, että voisin luokitella itteni sairaaksi. Vaan en raaski olla töistä pois. Menen vähän myöhemmin. Kummasti auttoi aamun unet. Kun ei nimittäin aamuyöstä saatu taas nukuttua. Nyt on ollut niin, että joka aamu ennen viittä lumiaura tulee tohon kadulle ja pihalle, oli lunta tai ei. Jyryää niin kauan, että varmasti on kaikki hereillä. Minun “sairaus” johtuu hyvin pitkälti siitä, kun unirytmi on sen takia aivan sevossa.
No, jännittyneenä odottelemme, kuka meistä kaatuu seuraavana. Minä en kuitenkaan voisi kaatua maanantaina, koska minulla on silloin töissä kuukauden vieras.
