Seksuualista häirintää
Tammikuu 24th, 2008 by kimmeli
Tämän aamun uutisissa oli, kuinka eduskunnan naiset kärsivät seksuaalisesta häirinnästä?? Tai ei kyllä puhuttu kärsimisestä vaan yleensä siitä että 7/10 on joutunut sen kohteeksi. Niillä ei sitten ole siellä muuta tekemistä? Kun harjoittaa seksuualista häirintää tai teettää kyselyjä:)
Minun työpaikalla ei ole pelkoa seksuaalisesta häirinnästä. Hih, vaikka se voisi olla ihan piristävää:) Aikoinaan kun olin ravintola-alalla, se oli enemmän sääntö kuin poikkeus. Sitä ei kyllä sanottu seksuaaliseksi häirinnäksi. Eräässäkin työpaikassa oli aina joku nipistelemässä persees…tai jopa imasemassa fritsuja. Kaiken aikaa puhuttiin siitä, kuka ja kenen kanssa ja antaisitko…hehehehe:) Voi tietysti kuullostaa ihan kamalalle, mutta ei se sitä ollut, vaan se oli vaan sellaista hauskaa ja huumorilla siihen suhtauduttiin.
Sellainenkin tapaus oli, kun kokki laittoi ruoka-annosta ja odottelin siinä vieressä. Pani sitten persiljatupsukan päälle ja sanoi minulle: -Millos sinä annat tupsukkaa? Siitä se sitten lähti, sain joka päivä kuulla, että “tupsukkaa” tekisi mieli:)
Moninaiset olisivat ne kaikki tarinat, mutta en nyt tässä kerro. Vaan, että seksuualinen häirintä on häirintää kun siitä puuttuu huumori! Minun on kyllä tosi vaikea kuvitella, että joutuisin koko ajan sellasen härinnän kohteeksi. Joko nauran ehdotuksille tai sitten sanon niin topakasti ja tyhjentävästi, jotta ” ei unta vaan näe”…
Aikoinaan kun naapurin mies oli tyrkyllä, niin sekin huvitti niin, että oli pakko sanoa, että en todellakaan ole niiiiin epätoivoinen:) Yksinhuoltajat tuntuvat kai olevan aina pienen puutteen alla, että voi sitten pokkana tulla ehdottelemaan. Nyt ei kyllä viime aikoina ole ollut kukaan oven takana, onneksi. Ikävää sanoa aina niin suoraan.
Työpaikkani taas on niin naisvoittoinen ja ne miehet siellä…niillä ei ikinä tulisi mieleenkään ehdotella mitään. Aika harmi, sillä kyllähän se kummasti voisi tuoda vipinää.
- Posted in Pohdintoja

Tammikuu 24th, 2008 at 19.28
Heh, mikset “häiriköi” itse, niin mäkin teen. Meillä nimittäin firmassa miehet joutuvat seksuaalisen häirinnän kohteeksi by Jane. Eikä ne sen jälkeen enää uskalla naisia häiriköidäkään
Paitti tietysti se kreikan vahvistus *huoks*
Tammikuu 24th, 2008 at 20.05
Ei kykene…jos olisin muualla töissä, niin sitten, mutta ei kirjastossa:)))
Tammikuu 24th, 2008 at 22.15
Seksuaalinen härintä on taas mun työpaikalla ihan jokapäiväsitä. xD Ei mitään vihjailua tai hiplailua. Vaan ihka oikeaa kourintaa.
Tammikuu 25th, 2008 at 10.56
Hyvä!!! Ilmankos se työ maistuu :)))
Tammikuu 25th, 2008 at 10.57
Minä ymmärrän tämä seksuaalisen häirinnän sellaisena, että toiselle tulee siitä vaivautunut olo. Tai että jotain vaaditaan vastalahjaksi tehdyistä duuneista, ylennyksistä yms. Ja toisaalta myös sen, jos aletaan taputella ja hiplailla noin niin kuin alituiseen.
Vastaan varmaan kolme miestä, jos asiat päästää sille asteelle, että aletaan heittää huumoria, flirttailla ja ehdotella. En jää alakynteen, mutta toisaalta olen joutunut sen takia tilanteeseen, jossa toinen ei olekaan tulkinnut asiaa huumoriksi, vaan suoranaiseksi ehdotukseksi, johon sitten vastapuoli onkin tarttunut ja kuvitellut liikoja.
Mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että työympäristöä pieni flirtti piristää, ainakin niin kauan kuin kaikki osapuolet ymmärtävät sen olevan leikkiä. Kuivakkaa olisi, jos ei olisi ketään kenelle heittää välillä jotain kaksimielistä läppää.
Tammikuu 25th, 2008 at 11.12
Hienoa Santsu! Itse en ole törmännyt sellaiseen häirintään, että olisin vaivaantunut ja jotenkin ajattelen, että aikuiset ihmiset osaavat kyllä sanoa juu tai ei ihan napakasti. uskon toki, että sellaista voi olla…
Omalla kohdallani oli nuoruuden hulvattomina aikoina sellaistakin, että kun pyysin pomolta kyytiä kotiin, hän ehdotti, että miten ois… ja minä siihen, että mikäs siinä:) Kukaan ei saanut koskaan tietää ja se oli ihan harmitonta:)))
Tammikuu 25th, 2008 at 16.12
Heko heko, sun työpaikan miehet
suonet anteeksi että hymyilen. Tosin se informaatikko on kyllä aika söpö. Vähän hiljaisen olonen vaan.
Meidän työpaikalla tehtiin muuten sellanen työsuojelukysely kerran, jossa joku nainen sanoi että sitä häiritään seksuaalisesti. Olikohan mennyt raksi väärään ruutuun Vähän vaikea uskoa mun työpaikan hyvin käyttäytyvistä miehistä.
Tammikuu 25th, 2008 at 22.23
Just, hiljasen olosia…ja söpöjä. Ei paljoo parane mennä häirintää harrastamaan:)