Päivien Kimallusta

Tammikuu 5th, 2008 by kimmeli

Eilen olin kipeä. Heti aamusta minulla oli aamupahoinvointia. Juu, en voisi mitenkään olla raskaana, sillä silloin olisi tapahtunut neitseellinen siitos, eikä näin vanha enää ole hedelmällinen. Niin, mutta paha olo oli silti. Menin töihin ja olo ei helpottanut, vaikka jotenkin olin niin kuvitellut:) Luulin, että on mentävä okselle, mutta en mennyt. Jossain vaiheessa mietin, että onko tämä vielä sitä neljän pullon kanuunaa…ei hitto. Söin aamupalan ja jatkoin töitäni. Kävin vessassa ja hups, olipa pikkasen maha sekaisin, sillä selvisin kun huokasin syvään ja ihmettelin? Loppupäivän odotin, että aika menisi, että pääsisin kotiin ja se on sen merkki, että olin ihan oikeasti sairas! Kun yleensä suren, että aika menee niin nopeasti.

Töistä lähdin nopeasti ja menin kaupan kautta ja siellä oli pienempi poikani. Siinä samassa päätin, että ei kotiin vaan Heseen, jos vaikka olo parantuisi syömällä… Soitin isomman pojan myös paikalle. Tyttäreni oli sillä hetkellä Helsingissä(Hesessä). Söimme ja kyllä se olo vähän korjaantui. Käytiin vielä lemmikkieläinkaupassa hankkimassa hamsulle uusi lelu. Sitten kotiin ja hei, pakko oli kellistyä sohvalle, sillä kamala jytke päässä, eikä se ollut mirkku, kun keskeltä ottaa paukutti. Viltin alla makasin kuin raato koko loppuillan. Kuopukseni sillä aika siivosi hamsun häkin. Isommat palautuivat kasin tietämissä ja minäkin virkosin henkiin.

Tänä aamuna on vielä ollut paha olo, mutta ei siinä mittakaavassa kuin eilen. Olin kuitenkin töissä ja olen juonut kahvin asemasta teetä…