Päivien Kimallusta

Joulukuu 21st, 2007 by kimmeli

Minun on aina ollut todella vaikeaa valita, mitä aamulla pukisi päälle. Sukat ja alusvaatteet ovat ihan helppoja ja housutkin, mutta se pusero tai paita, voi perkule. En ikinä osaa valita oikein ja otan sen, missä olo on huono tai väri ei vaan käy. Säästän jotain vähän parempaa aina jotain vähän parempaa tarkoitusta tai tilaisuutta varten. Minulla olisi hyvä olla joku, joka vaan laittaisi aina vaatteet valmiiksi:)

Tosin, olen harrastanut sitä, että paidat ovat pinossa kaapissa ja otan aina päällimmäisen. Kun pesen ja silitän, niin laitan aina alimmaiseksi, että kaikki kiertäis…aika neuroottista?

Varhaisin muistoni paidastani on, kun olin kolme. Halusin ulos, mutta äitini sanoi, että pääsen, jos puen itse päälleni. Paska juttu, sillä en halunut pukea itse! Minulla oli sellainen marjapuuron punainen lyhythihainen ohut neule, missä oli pieni vetoketju. Muistan hyvin tarkkaan, kuinka oikein keskityin laittamaan sen väärin päin. Sitten menin näyttämään äidilleni, kuinka huonosti pukeudun itse… Äiti vaan pyysi laittamaan uudestaan ja joka kerran laitoin väärinpäin…kunnes minä annoin periksi, sillä äiti ei antanut.