Pimeetä
Marraskuu 10th, 2007 by kimmeli
Ihanan pimeetä. Ei nimittäin häikäse. Minun kissansilmäni näkee pimeässä ja ei tarvii siristellä. Sitä paitsi, valoa pimeydessä minä rakastan.
Eilen olin naapurikaupungissa teatterissa ja toki ajoin mennen tullen. Pikkasen räntäsade haittasi matkalla, mutta ei isommin. Tänään kävin viemässä lapset isälleen. Sillä aikaa kun exäni laittoi autooni pölykapselit kiinni, minä juttelin exäni vaimon kanssa ja tuli pimeä!
Kotona sytyttelin taas kynttilöitä ja nautin tunnelmasta. Kattovaloja minä en voi sietää. Yleensäkään sellaisia valoja, jotka paljastavat kaiken. Valoja siellä täällä, pitkin nurkkia, niin olo on niin lämmin.
Ihan suotta en sano olevani himmeli kimmeli tai muuten vaan pikkasen pimee:)
- 2 Comments »
- Posted in Pohdintoja
