kimmeli 20. Lokakuu, 2007
Voi herttinen, että minä inhoan shoppailua. Vaan kun joskus vaan on ihan pakko hankkia kaikkea tarpeellista. Minun tarpeet ovat kyllä minimissä, kun en millään viittis kauppaan lähteä. Vaikeaksi sen tekee se, että minun kohdalla ei ole niin yksinkertaista hankkia jotain. Siis, kun joku toinen vaan menee kauppaan ja ostaa, niin minun on kierrettävä ja löydettävä se halvin parhain. Juuri sen takia se sitten kyllöittääkin. Toisaalta, jos olisi rahaa, niin tuskin osaisin silti törsätä:)
Lapset olen kouluttanut tai he ovat hyvin pitkälti itseoppineita hankkimaan itselleen kaiken tarpeellisen. Meillä on se etu, että asumme keskellä kaupunkia, missä kaupat ovat lähellä. Niinpä, jos joku tarvitsee jotain, hän etsii sen itse, kertoo siitä minulle ja minä annan rahat. Olettaen, että hinta on kohtuullinen. Kerran eräs tuttu kertoi nähneensä poikani kaupungilla ja kun oli kysynyt häneltä, minne poika on menossa, niin oli saanut vastaukseksi, että poika oli menossa ostamaan boksereita:). Ei ollut ottanut tosissaan…
Minun on pitänyt jo vuosia hankkia itselleni lenkkarit tms. Se vaan on aina jäänyt, kun en ole pitänyt sitä tarpeellisena. Ovat niin rumiakin. Nyt oli pakko, sillä olemme lähdössä lomalle, missä niille on käyttöä. Ties monennenko kerran lähdin jälleen etsimään. Tulin hyvin pian siihen tulokseen, että ihan kamalan suuri on valikoima ja kaikki yhtä rumia. Miksi ihmeessä ei vois tehdä naisille siroja, nättejä lenkkareita? Sellasia, missä olisi vähän kantaa, ettei tarttis takakenossa kävellä ja joissa ei olisi ihan tontun fiilis.
Luulin jo, etten löydä, kun en missään tapauksessa ollut valmis maksamaan mansikoita joistain hiton lenkkareista, joiden käyttö minun kohdallani on varsin minimaalista. Toinen toistaan kopukan näköisiä ja heti kun oli vähänkin edes sovitettavan näköinen, hinta pyörrytti. Loppujen lopuksi löysin yhdestä urheiluliikkeestä sellaiset, jotka ostin. Ne siksi, että olin jo kaikki mahdolliset kaupat kiertänyt, ja sitten, ne olivat Naisten urheilukengät. Alkuhinta oli yli 100€, mutta sain ne puolella hintaan, vaikka laiha lohtu se oli, kun silti kirveli maksaa niin paljon. Lohduttauduin sitten sillä, että jahka olen niitä käyttänyt, niin ne mahtuisivat tyttärelleni, vaikka siinä on aina olemassa se vaara, ettei tyttäreni kelpuuta niitä….
