Äiti jalkapallomatsissa!
Syyskuu 8th, 2007 by kimmeli
Tänään oli n tosi oudossa paikassa, siis minulle oudossa paikassa. En kertakaikkiaan osanut puhua kenellekkään yhtään mitään, pelkäsin nolaavani itteni(ja poikani), jännitti ja paleli, mutta ihan oli kuitenkin mukavaa.
Paikka oli siis halli, missä pelattiin jalkapalloa. Voi herttinen sentään, olin seuraamassa jalkapalloa. Sikäli varsin mielenkiintoista, sillä en ymmärrä koko pelistä juuri mitään eli kärryillä pysyminen vaati melkoista ponnistelua ja keskittymistä. Joo-joo, tiedän, että on kaksi joukkuetta joilla on tarkoitus saada pallo maaliin. Mutta, kumpi on kumman maali ja sitten kun oli keskushyökkääjää ja joku vasen laitahyökkääjä yms??? Miten ne osaa? Minua eniten jännitti se, että osaako poikani ihan oikeesti hommansa? Mistä hän tietää, milloin pitää tehdä ja mitä ja milloin pitää olla missäkin paikassa. Mitä jos poika kaatuu ja aijai, mitä jos joku potkaisee häntä, päähän? Minua oikein mahaa koski ja pissatti…aina kun jännittää, alkaa pissittää, taivas!
Poikani teki maalin! Arvatkaa, huomasinko? No en, se tapahtui siellä toisessa päässä, joten en millään siinä sekamelskassa sitä huomannut. Oletin kyllä, että jotain siellä tapahtui, kun kaikki huusivat. Minä en tietenkään uskaltanut huutaa, ihmeellistä, kun huomioi että olen joka paikassa suuna päänä, mutta nyt on siis löytynyt paikka, missä pysyn hiljaa. Olisin varppina huutanut väärään aikaan, nolannut itteni ja ennen kaikkea poikani. Muut huusivat minunkin edestä. Luulin ärsyyntyväni siitä, mutta huomasin, että se auttoikin minua pelin seuraamisessa…Välillä he kyllä puhuivat keskenään ja aiheena urheilu, joten en voinut millään muotoa osallistua. Olisivatpa tienneet kuinka minä vaan mietin ajoittain kotona olevia kirjojani, kirjoittamisiani, kotitöitä ja mitähän pitäisi kaupasta ostaa ja etenkin tämän päivän ruokaa…
Siis, aivan uskomatonta ja ensikertalaisena on nyt sitten tuuletettava, että olen ylittänyt itseni! Tein sen vain poikani takia, että hänestä oli niin hienoa, kun äiti oli paikalla. Voin kyllä mennä toisenkin kerran…
- Posted in Lapset
