Mikä maanantai
Syyskuu 3rd, 2007 by kimmeli
Niin innolla ku odotinkin maanantaita ja arjen askareita, niin sitä iloa himmensi päänsärky. Heräsin ennen kellon soittoa ja keitin kahvit. Oli sellanen pikkasen outo olo…. Se oli jo eilen Loviisassa ja pelkäsin kuollakseni, että aurinko alkaa paistaa, sillä silloin se varmaan olisi lauennut.
Menin töihin ja eikö vaan joku ollut jotain tuoksua jo tuonut. Se oli suoranaista myrkkyä, etenkin niin herkässä tilassa. Tein hommiani ja oikeesti nautin kyllä täysillä töistäni. Päivän päätteeksi minulla oli vielä palaveri pomoni kanssa. Otin sinne kupin kahvia ja en vain suostunut myöntämään, että saamarin jytke on kynnyksellä. Kun palaveri oli ohi, annoin periksi ja otin täsmälääkkeen…
Kamalinta on aina se, kun ei vaan kehtaa kellee kertoa, että koskee päätä. Se jotenkin vaan niin hävettää. Koittaa sinnitellä ja päästä kotiin, piiloon jonnekin potemaan.
Niin nytkin. Vielä työmaan pihalla näin tutun, jonka kanssa oli pakko haastaa. Sitten pojat soittivat, että maito on loppu. Oli ihan välttämätöntä käydä vielä kaupassa. Vaan kun pääsin kotiin, vaihdoin pyjaman päälle, menin pikkusohvalle viltin alle ja annoin itselleni luvan olla. Otin pienet tirsat, sillä aikaa kun poikani tiskasi:) Luulen, että selvisin kuitenkin voittajana.
- Posted in Yleinen
